på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenlinna Kanta-Häme
Perttulan oppilaitos ja Miemalan Alikylä
Kuvaus
Perttulan erityisammattikoulu ja Alikylä muodostavat ajallista syvyyttä ja monipuolista asutus- ja rakennushistoriaa edustavan, poikkeuksellisen hyvin säilyneen kokonaisuuden Vanajaveden länsirannalla, laakealla niemellä Miemalan kylässä. Erityisammattikoulu ja sen edeltäjät ovat toimineet Perttulassa 1890-luvulta alkaen. Alueen alkuperäinen arkkitehtonimen ulkoasu on säilynyt hyvin.

Lounaassa maisematilaa rajaa Hattelmalanharjusta etelään jatkuva selänne. Alueen rakennettu ympäristö muodostuu kahdesta kokonaisuudesta, avoimen viljelyaukean keskellä sijaitsevasta Miemalan Alikylästä ja harjun rinteeseen rakennetusta Perttulan erityisammattikoulusta.

Miemalan kylätontti on niemen keskellä olevalla kumpareella, jonne johtaa laajan viljelyaukean halki kaksi pitkää puukujannetta. Kaksi kantatilaa, Juppala ja Tiirikkala, muodostaa edelleen tiiviin rakennusryhmän. Tilakeskusten nykyinen rakennuskanta on peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Kylälle tyypilliset tiiliset talousrakennukset on rakennettu 1900-luvun alkupuolella.

Perttulan erityisammattikoulu sijaitsee Hattelmalan harjulla entisen Perttulan ratsutilan mailla. Rakennusryhmään kuuluu C.A. Edelfeltin suunnitteleman maaherra Rehbinderin huvilan ja siihen kuuluvien talousrakennusten lisäksi entisen tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen rakennuksia. Kartanon 1860-luvulla huvilaksi rakennettua päärakennusta ympäröi samanikäinen puisto.

Valtaosa Perttulan puisesta rakennuskannasta on 1890- ja 1910-luvulta. Asuinrakennus Pakarila ja jyväaitta ovat Rehbinderin ajalta, talous- ja asuinrakennus Kuusistola ja Metsätalo 1890-luvulta. Oppilaitos ja oppilasasuntola Taimela ovat valmistuneet 1911.
 
Historia
Miemalasta tunnetaan useita rautakaudelle ajoittuvia muinaisjäännöksiä, kaksi muinaislinnaa, rautakautinen asuinpaikka sekä useita kuppikiviä. Kuppikivien poikkeuksellisen suuri määrä viittaa erityiseen kulttikäyttöön rautakaudella. Läheisellä Hakovuorella oli muinaislinna.

Kirjallisissa lähteissä Miemalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1383. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa kylässä oli seitsemän taloa. Isojako suoritettiin 1780-luvulla.

Perttulan tila oli alkujaan kruunun ratsutila. Isossajaossa kantatila Perttula halottiin Hieta-Perttulan ja Kylä-Perttulan tiloiksi. Hieta-Perttulan osti Hämeen läänin maaherra, paroni Otto Karl Rehbinder 1857. Rehbinder rakennutti 1860 huvilamaisen, rapatun päärakennuksen arkkitehti C.A. Edelfeltin piirustusten mukaan.

Keisarillisen senaatin myöntämällä luvalla maisteri Edwin Hedman perusti 1890 tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen, joka oli ensimmäisen suomenkielinen kehitysvammalaitos. Laitos toimi aluksi Helsingin Kalliossa Hernbergin huvilassa. Hedmanit ostivat Rehbinderiltä Perttulan 1891, jonne laitos siirrettiin.

Aluksi kasvatuslaitos toimi vanhassa huvilarakennuksessa. Oppilasmäärän kasvaessa laitosta laajennettiin 1896 kahdella uudisrakennuksella (Metsätalo ja Kuusistola), joiden suunnitelmat laadittiin yleisten rakennusten ylihallituksessa. Suomen valtio lunasti tilan 1909 Hedmanneilta. Tämän jälkeen päärakennusta korotettiin, rappaus poistettiin ja talo vuorattiin vaakalaudoituksella. Lisäksi rakennettiin varsinainen oppilaitos ja oppilasasuntola Taimela.

Sota-aikana Perttula toimi sotasairaalana. 1947 nimeksi muutettiin Perttulan koulukoti. Uuden vajaamielislain jälkeen nimeksi tuli 1958 Perttulan keskuslaitos. Perttulassa harjoitettiin mm. karjanhoitoa ja maanviljelyä, tehtiin erilaisia käsitöitä kuten suutarintöitä ja kudontatöitä. Kouluikäiset lapset saivat kouluopetusta. Ammattikurssit alkoivat 1960-luvulla ja 1976 laitoksen nimeksi tuli Perttulan ammatillinen koulutuskeskus. Perttulan erityisammattikoulu nimi otettiin käyttöön 1986. Perttulan erityisammattikoulu ja Kiipulan ammattiopisto yhdistyivät 2009.
 
Lisätietoa
Martti Pitkänen ja Erkki Öhberg, Erityisopetusta Vanajan Perttulassa 1890-1990. Erityisammattikoulun satavuotinen historia. Perttulan erityisammattikoulu 1992.

Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kultuuriympäristö ja luonto. Hämeen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 245. Hämeenlinna 2001.

Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

M. Kero, Itsensä kokoiseen ammattiin. Ammatillisen erityisopetuksen vaiheet Perttulan erityisammattikoulussa. Perttulan erityisammattikoulun julkaisuja 9/2005.
 
kohteeseen sisältyy:  huoltola; huvila; kylä; oppilaitos; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Perttulan erityisammattikoulun pihapiiriä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Perttulan oppilaitos ja Miemalan Alikylä
 
© Museovirasto 2009