Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Leppävirta Pohjois-Savo

Konnuksen kanavat

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Konnuksen kanavat
Kuvaus
Konnuksen kolme eri aikakausien kanavaa muodostavat yhdessä viereisen luonnonkosken kanssa ainutlaatuisen sisävesiliikenteen historiaa kuvastavan kokonaisuuden.

Konnuksen kanavat puhkaisevat Koskiniemen kärjen Konnusveden ja Voipaanselän välissä. Kannaksen halki on rakennettu kolme kanavaa, jotka valmistuivat 1841/1919, 1868 ja 1973. Kanavien ympäristö on puistomaisesti istutettu. Kanava-alueen pohjoispuolella on vanha luonnon uoma, jonka rantamilla on ollut kylän myllyjä. Tunnettu kirjallisuushistorioitsija O.A. Kallio totesi 1900-luvun vaihteessa, että Konnuksen kanava on epäilemättä Suomen kauneimpia, kivistä erinomaisesti rakennettu, vehmaiden lehtipuita kasvavien rantain keskellä.
 
Historia
Saimaalta Pohjois-Savoon johtavalla vesireitillä oli kaksi huomattavaa estettä: Konnuksen ja Varkauden kosket. Koska koskien perkauksella ei niitä saatu liikennekelpoisiksi, nousi kanavan rakentaminen esille 1820- ja 1830-luvulla. Konnuksen ja Taipaleen kanavien työt ehdittiinkin aloittaa jo 1830-luvun loppupuolella. Valmistuessaan ne olivat ensimmäiset valtion rakennuttamat sulkukanavat maassamme. (ks. Taipaleen kanavat ja Iisalmen reitin kanavat)

Konnuksen vanhin sulkukanava rakennettiin 1836-1841. Saimaan kanavan (1856) valmistumisen jälkeen laivojen koko vesireitillä kasvoi. Uusi kanava rakennettiin vanhan kanavan pohjoispuolelle 1865-1868. Vanhemman kanavan paikalle rakennettiin 125 metriä pitkä uittosulku 1917-1919. Suunnitelma uuden syväväylän rakentamiseksi Savonlinnan ja Kuopion välille esiteltiin 1967. Konnuksen 1868 valmistunutta kanavaa ei voitu hyödyntää, koska se oli liian pieni uitolle, ja Konnuksen 1919 valmistunut uittosulku oli liian hidas ajan vaatimuksiin nähden. Uusi kanava valmistui vanhojen kanavien eteläpuolelle 1969-1973.
 
Lisätietoa
Eino Puramo, Itä-Suomen vesitiekysymys. Helsinki 1952

Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.
 
kohteeseen sisältyy:  kanava;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Konnuksen kanava. Marja-Leena Ikkala 2016
Konnuksen kanava. Marja-Leena Ikkala 2016.
Konnuksen kanava. Marja-Leena Ikkala 2016
Konnuksen kanava. Marja-Leena Ikkala 2016.
Nuorin Konnuksen kanavista. Marja-Leena Ikkala 2016
Nuorin Konnuksen kanavista. Marja-Leena Ikkala 2016.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009