på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Konnevesi Rautalampi
Keiteleen - Iisveden reitin kanavat
Kuvaus
Rautalammin Kerkonkosken ja Kiesimän väylät sekä Konneveden Neiturin väylä ovat puunjalostusteollisuuden tarpeita varten rakennettuja ja muodostavat maisemallisesti merkittävän osan Keiteleen-Iisveden kanavareittiä.

Kiesimän- ja Neiturintaipaleen kanavat rakennettiin osana väylää 1918-1927. Kerkonkoski yhdistää Niiniveden ja Kiesimäjärven, Kiesimän kanava Kiesimäjärven ja Konneveden, josta Neiturin kanavan kautta on yhteys Keiteleelle.

Kanavat ovat palvelleet uittoa, myöhemmin huviveneilyä. Kerkonkosken varrella sijaitsee vanha mylly ja meijeri ja alueeseen liittyy myös muistoja sahateollisuudesta.
 
Historia
Vesitiet ovat olleet tärkeitä reittejä puunjalostusteollisuuden kehittämisessä. Rautalammin ja Konneveden kanavat ovat myöhäinen 1900-luvun alkuvuosikymmenten toteutus Itä-Suomen ja Keski-Suomen vesistöjä yhdistävästä vesireitistä, jonka aikaansaamiseksi rakennettiin kanavia vesistön kapeikkoihin ja kannasten poikki.

Päijänteen pohjoispuolella olevien suurten vesistöjen kanavoimista tutkittiin useaan otteeseen 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Kanavat liittyivät samaan aikaan suunnitteilla olleisiin rautatiehankkeisiin. Suonenjoelta rakennettiin 1889 rautatie Iisveden rantaan. Vesistön pohjoisosa, Pielisjärven suunnan kanavat Säviä ja Kolu, rakennettiin 1890-luvulla. Samaan aikaan luovuttiin Keiteleen ja Päijänteen yhdistämisestä kanavalla.

Keiteleen ja Iisveden yhdistäminen kanavilla siirtyi 1910-luvulle, jolloin aloitettiin Neiturintaipaleen, Kiesimäntaipaleen ja Kerkonkosken sulkukanavien rakennustyöt. Töitä hidastivat maailmansota, Suomen itsenäistyminen, hintatason nousu ja määrärahojen puute. Kerkonkosken ja Neiturintaipaleen kanavat valmistuivat 1926 sekä Kiesimäntaival seuraavana vuonna. Neiturintaipaleelle ja Kerkonkoskelle rakennettiin kanavamiesten asuntojen lisäksi asunto kanavakasöörille.
 
Lisätietoa
TVH:n vuosikirjat 1866-1916, 1860-1887.

Eino Puramo, Itä-Suomen vesitiekysymys 1800-luvulla. Helsinki 1952.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Sisävesiliikennettä Pohjois-Savossa. Kuopion museo 1987.

Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.

Teija Ahola, Rautalammin Kerkonkosken kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 2000.
 
kohteeseen sisältyy:  kanava; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Kartta: Keiteleen - Iisveden reitin kanavat
 
© Museovirasto 2009