på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Outokumpu Pohjois-Karjala
Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni
Kuvaus
Outokummun vanha kuparikaivosalue on teollisuushistoriallisesti arvokas maamme suurteollisen kaivostoiminnan alkuna. Vanhaan kaivosalueeseen liittyy 1950-luvulla rakennettu Keretin kaivostorni, joka on merkittävä insinöörirakennustekniikan näyte ja toiminut esikuvana muille kaivoksille.

Suurin osa Outokummun kaivosalueen nykyisestä rakennuskannasta, mm. vanha kaivostupa, murskaamo ja nostotorni, nostokonehuone ja rikastamo sekä vanha voima-asema ovat kaivoksen suurtuotantokaudelta 1920-luvulta. Useimmat rakennuksista ovat arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemia. Vanha kaivoskonttori ja sairaala ovat vuodelta 1913 ja uusi konttori vuodelta 1939, kaikki arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelemia.

Kaivos on ollut lähtökohtana sen ympärille kasvaneelle Outokummun taajamalle. Kaivosalueen läheisyydessä on runsaasti työväenasuntoja eri kausilta. Kaivosalueeseen liittyy välittömästi kaivoksen johtajien asuinalue Raivionmäki.

Keretinniemellä on Keretin kaivostorni 1950-luvulta. Kaivostorni on 96 metriä korkea ja se on ollut valmistuessaan Euroopan korkein. Keretin torni on suojeltu rakennussuojelulailla.
 
Historia
Outokummun kuparimalmi löydettiin 1900-luvun alussa ja varsinainen kaivostoiminta pääsi alkamaan 1913. Suurtuotanto kaivoksessa alkoi vuosina 1927-28. Kaivostoiminta lopetettiin 1950-luvulla Vanhan Kaivoksen alueelta. Tuotannon lakattua asteittain vanhalla kaivosalueella avattiin 1982 Outokummun kaivosmuseo, joka toimii W.G. Palmqvistin 1920-luvulla suunnittelemassa kaivosmiesten henkilöstötiloissa eli kaivostuvassa. Kivinen portaali oli sisäänkäynti kaivoskäytävään, "kymppitunneliin", joten kaivostupa oli yhteydessä kaivoksen keskuskuiluun.

Outokummun pitkulaisen malmisuonen päälle rakennettiin 1930- ja 1950-luvuilla kaksi muutakin kaivostornia, Mökkivaara ja Keretti. Toiminta Keretin kaivoksessa lakkasi 1989.
 
Lisätietoa
Vilho Annala, Outokummun historia 1910-1959. 1960.

Markku Kuisma, Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi. Outokumpu 1910-1985. Forssa 1985.

Kirsti Kovanen ja Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä 1987.

Metallikaivokset Suomessa 1900-luvulla. Kaivosinventointi, Marianna Rautiainen. Museovirasto 1996.

Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.

Pekka Piiparinen (toim.), Kaivoksesta kaupungiksi: historiateos Outokummun kaivoksesta, kaivosyhdyskunnasta ja Outokummun kaivostoiminnan jälkeisestä ajasta. Outokummun kaivosmuseon julkaisuja 2. Outokummun kaivosmuseon säätiö 2007.

GTK, Tietoaineistot. Suomen kaivosteollisuus ja Perusmetallien tuotanto. http://www.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/Perusmetallientuotanto.htm (30.1.2009).

Pekka Piiparinen, Outokummun taajaman rakennettu ympäristö. Suomen paikalliskulttuuriyhdistys ry 2016.
 
kohteeseen sisältyy:  kaivos; museo; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Outokummun vanhan kaivosalueen rinnerikastamo.

Outokummun Keretin kaivoksen kaivostorni ja korjaamo Suu-Särjen rannalla.

Tornirakennus Outokummun vanhalla kaivosalueella.
 
Kartta: Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni
 
© Museovirasto 2009