på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hanko Uusimaa
Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue
Kuvaus
Hangon Itäisen kylpyläpuiston huvila-alue heijastaa poikkeuksellisella tavalla Hangon merkitystä kylpyläkaupunkina sekä I maailmansotaan asti jatkunutta ns. suurhuviloiden ja pensionaattien rakentamisjaksoa. Alue on Turun Ruissalon ohella Suomen edustavin esimerkki 1800-luvun lopun suurhuvila-alueesta.

Kylpylä- ja huvilakaupunginosa myötäilee Hangon pitkää hiekkarantaa satama-alueen ja kallioiseen maastoon sijoitetun ruutukaavakaupungin itäpuolella. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina rakennettu alue käsittää suuria, kaksi- ja kolmikerroksisia hirsirakenteisia hoitoloita ja huviloita erkkereineen, parvekkeineen, torneineen ja kuisteineen. Julkisivuja elävöittävät lisäksi rikkaat listoitukset ja puuleikkaukset. Osa huviloista on tunnettujen arkkitehtien kuten Theodor Höijerin, Waldemar Aspelinin ja Wivi Lönnin suunnittelemia. Huvila-alueeseen liittyy Ison Kolalahden rantapromenadi ja sen päätteenä kallioisessa niemenkärjessä sijaitseva kesäkahvila.

Hangon kylpylään liittynyt kasino ja voimistelusali ovat säilyneet. Kasino on nykyasussaan pääosin vuoden 1910 laajan muutostyön (W. Aspelin) tulosta. Kylpylään kuuluu jo alun alkaen laaja puistoalue, johon liittyy tien pohjoispuolella Puistolampi.

Puistovuorenniemellä on Neuvostoliiton Moskovan rauhansopimuksen 1940 nojalla perustetun tukikohdan kantalinnoitettuja betoni- ja kivirakenteisia asemia. Ks. Hankoniemen sotahistorian kohteet.
 
Historia
Hangon kaupunki perusti 1878 valtion tuella merikylpylän, jotka olivat 1800-luvun alussa suosittuja terveydenhoitopaikkoja. Kylpylä, ravintola tanssisaleineen (Kasino) sekä puisto liikuntapaikkoineen rakennettiin Hankoniemen etelärannalle, Kolalahden rantaan. Kylpyläkokonaisuus purettiin asteittain 1944-1950.

Kaupunki palstoitti merikylpylän yhteyteen, Tammisaareen johtavan maantien (nyk. Appelgrenintie) varteen suuren joukon huvila- ja hoitolapalstoja, joista ensimmäiset huutokaupattiin 1880. Vuonna 1897 huvila-aluetta laajennettiin itään päin pitkin merenrantaa.

Vilkkain huviloiden rakentamisaika oli 1880-luvun loppupuolelta 1890-luvun alkuun. Kaupungin asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevia palstoja ei koskenut kaupungin rakennusjärjestys, mikä mahdollisti jopa kolmikerroksisten puutalojen rakentamisen. Rakennuttajina olivat varakkaimpien hankolaisten lisäksi myös muualla asuvat, joista kaukaisimmat olivat pietarilaisia. Alueen huviloissa ja pensionaateissa majoitettiin kylpylävieraita. Osa huviloista oli ainakin osittain teollisesti valmistettuja. Höyrysahat aloittivat 1800-luvun loppupuolella rakennusosien koneellisen valmistuksen. Hangon Höyrysahan ja puusepäntehtaan rakennusmestarit laativat myös huviloiden piirustuksia.
 
Lisätietoa
Birger Boström, Kaupunki syntyvaiheissaan. Kymmenen lukua Hankoa, Hanko 1973.

Hans E. Österlund, Kylpyläkaupunki ja purjehduskeskus. Kymmenen lukua Hankoa. Hanko 1973.

Tiina Lehto, Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Byggnadskultur och kulturlandskap i Hangö. Hangon museon julkaisusarja n:o 8. Tammisaari 1989.

Birgitta Ekström, Hangon kylpylä 1879 - 1939. Hangon museon julkaisusarja no 14. Tammisaari 1994.

Marketta Wall, Hangon kahviloita, ruokaloita, ravintoloita ja majataloja. Hangon museon julkaisusarja no 14. Tammisaari 1994.
 
kohteeseen sisältyy:  hotelli; huvila; linnoitus; matkailurakennus; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Tallholmenin saaret Hangon Itäisen kylpyläpuiston alueella.

Hangon kasino.

Bellevue Hangon Itäisessä kylpyläpuistossa.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue
 
© Museovirasto 2009