 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Loviisa | Uusimaa | |
Tervikin kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tervikin kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Tervikin kartanon empiretyylinen talouskeskus puistoineen on ainutlaatuinen arkkitehtoninen kokonaisuus maassamme. Tervik on keskeinen osa Pernajanlahden keskiajalta periytyvää kartanokeskittymää.
Kartanon pihapiirin muodostavat kaksikerroksinen päärakennus, toinen C.L. Engelin suunnittelemasta kahdesta flyygelirakennuksesta ja harvinaislaatuinen fatabur-rakennus. Miespiha on erotettu talouspihasta kiviaidalla. Arkkitehtonisesti edustavat, empiren henkeen rakennetut talousrakennukset keskittyvät ajotien toiselle puolen. Päärakennusta ympäröi puutarha -ja puistoalue, missä puuston reunustama joki muodostaa puistotaiteellisen elementin. Tervikin kartanolle johtaa maan pisimpänä pidetty tammikuja halki vuosisataisen viljelymaiseman. Sjögårdin, Tervikin ja Tjusterbyn kartanoiden rakennuskanta, puistot, puukujanteet ja viljelyalueet muodostavat keskeisen osan Pernajanlahden valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. |
||
| Historia | ||
| Tervikin kartanorakennuksen runko periytyy vuodelta 1736. 1810-luvun lopulla maamarsalkka de Geer tilasi kartanon uudistamiseksi piirustukset C.L. Engeliltä. Uudistukset koskivat ennen muuta rakennuksen ulkoasun muuttamista ja keskeissalirakennuksen laajentamista päätyihin liitettävillä matalilla siivekkeillä sekä sisätilojen "uudenaikaistamista" pariovilla ja empirekoristelistoilla. Muutos ei koskenut 1700-luvun rakennusvaiheesta peräisin olevaa huonejakoa eikä keskeisten huoneiden puisia kokopaneeleita. Engelin suunnitelma toteutettiin 1820-luvulla A.F. Granstedtin muuttamana. Rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi ja koristeltiin runsailla listoituksilla 1860-luvun alussa C.A. Edelfeltin tekemän suunnitelman mukaan. Ulkoasu palautettiin empirehenkiseksi Carl Frankenhaeuserin 1926 tekemien piirustusten mukaan. Frankenhaeuser yhdisti uuden vuorauksen Engelin piirtämään portaaliin ja ikkunan kehyslaitteisiin. | ||
| Lisätietoa | ||
| Kurt Antell, Tervik. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.
Carl Meissner, Carl Ludvig Engel. Berlin 1937. C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989. Irma Lounatvuori, Maamarsalkka de Geerin Tervik. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi 1990. Irma Lounatvuori, Sotilaan lepo - kolme upseeria puistosuunnittelijana. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001. Olle Sirén, Pernajan pitäjän historia keskiajalta 2000-luvulle. Pernajan kunta 2003. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; puisto; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU