Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Mäntyharju Pertunmaa

Suuri Savontie

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Suuri Savontie
Kuvaus
Suuri Savontie on johtanut Hämeenlinnasta Mikkelin kautta Savonlinnaan. Tien syntyvaiheet liittynevät Olavinlinnan perustamiseen 1470-luvulla.

Kuortin-Miekansalmen välinen sorapäällysteinen maantie on osa Suuri Savontietä ja yksi tiehallinnon museoteistä. 1840-luvulla Suuri Savontie siirrettiin kulkemaan Kuortista nykyisen Pertunmaan kirkon kautta ja entinen reitti jäi paikallistieksi. Uuden tielinjauksen kestikievareista on jäljellä Pertunmaalla oleva erittäin kookas ja edustava Ahvenniemen talo.
 
Historia
Suuri Savontie mainitaan Jaakko Teitin luettelossa yleisenä tienä 1550-luvulla. Miekansalmi oli Ruotsin ja Venäjän rajana Turun rauhassa 1743. Nähtävästi 1700-luvulle saakka tie säilyi polku- eli ratsastienä, sitten sitä ryhdyttiin kunnostamaan vaunutieksi.

Kuortissa toimi kestikievari vuoteen 1807 saakka. Mäkisyyden vuoksi Kuortin ja Toivolan välistä osuutta ei voitu käyttää talvisin. Talvitie kulki kesätien eteläpuolelta, tukeutuen vesistöihin. Höltänselän rannalla oleva Höltän (nyk. Jussila) talo toimi talvitien kestikievarina 1840-luvulle saakka.

Uuden tielinjauksen rakentaminen, nykyisen Pertunmaan kirkon kautta, alkoi 1835. Vanha linjaus jäi paikallistieksi ja osuus Kuortti-Koirakivi-Miekka julistettiin tiehallinnon museotieksi 1981. Tieosuuden länsipää on rikkoutunut uuden 5-tien rakentamisen yhteydessä.

Ahvenniemen talo, joka sijaitsi nykyisen Peltoniemen talon paikalla, sai kievarinoikeudet ensimmäisen kerran 1642. Nykyinen suuri päärakennus rakennettiin 1820 ja kievarinoikeudet talo sai uudelleen 1842, kun Suuri Savontie oli siirretty kulkemaan sen kautta. Talon yhteyteen avattiin kauppa 1864 ja talo toimi kunnan, seurakunnan ja muun julkisen toiminnan kokoontumispaikkana aina 1960-luvulle saakka.
 
Lisätietoa
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Tie yhdistää. Toim. Leena Sälejoki-Hiekkanen. Tiemuseo 1986.

Olavi Pakarinen ja Marita Miettinen, Suuri Savontie, vanhan valtatien tarina. Tielaitos 1994.

Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi 1999. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 47:2001.
 
kohteeseen sisältyy:  tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema; metsämaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009