Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Iitti Päijät-Häme

Iitin kirkonkylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Iitin kirkonkylä
Kuvaus
Iitin kirkonkylä lukeutuu maan parhaiten 1900-luvun alun asussa säilyneisiin.

Kirkonkylän talot sijaitsevat Kausalasta kirkon ohi vievän vanhan maantien varrella. Kylän keskuksessa on kirkon lisäksi pappila, vanha kansakoulu, seurakuntatalona on vanha, 1898 nykyiselle paikalleen siirretty kunnantupa sekä lainajyvästön tiilinen, valkeaksi rapattu makasiini. Kirkonkylän vanhasta, hyvin hoidetusta rakennuskannasta mainittakoon mm. Tenhoselan, Brummerin, Lepolan, Mäen, Koivikon, Vuorelan ja Helanderin asuinrakennukset.

Kirkonkylän maisemaan liittyy läheisesti Lyöttilän kylä ja Kymentaan alue. Kirkonkylän pohjoispuolella on Virran teräsriippusilta ja vastarannalla Virran tilan viljelyksineen. Myös Radansuun Kankaan tila muodostaa kaksikerroksisine päärakennuksineen ja talousrakennuksineen huomattavan kokonaisuuden.

Suomen vanhimpiin ristikirkkoihin kuuluva Iitin kirkko tapuleineen sijaitsee mäellä, kolmen järven erottamalla kannaksella kirkonkylän läpi kulkevan raitin päätteenä. Kirkon pohjakaavana on tasavartinen risti. Sakaristo on pohjoisen ja itäisen ristivarren välisessä kulmauksessa. Kirkon hirsiseinät ovat suhteellisen matalat. Alalappeiltaan nk. hollantilaisen kattomuodon mukaisesti kaartuva vesikatto on korkea ja se on ristivarsien päistä jyrkästi aumattu.

Kookas uusrenessanssityylinen, poikkipäädyllinen kirkkoherran pappila kirkon pohjoispuolella on vuodelta 1898 ja viipurilaisen Wolmar Forsbergin suunnittelema. Pappilarakennusta on kunnostettu 1952 ja 1988-1989. Pappilan ulkorakennuksiin kuuluu 1902 paikalle siirretty väentupa, Kymentaan Kaidassuon vanha päärakennus, joka on saanut siirron yhteydessä uusia vuosisadanvaihteen rakennustaiteen piirteitä, sekä 1849 rakennettu harkkokivinavetta.

Iitin kirkonkylä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
 
Historia
Suur-Hollolan emäseurakuntaan kuulunut Iitin alue erotettiin omaksi seurakunnakseen uskonpuhdistuksen vuosikymmenillä. Kirkko valmistui 1693 ja sen rakennusmestarina mainitaan David Johansson (Taavi Juhonpoika), joka rakensi myös sittemmin hävinneet Asikkalan ja Hartolan kirkot. Kirkko kiinteine sisustuksineen uudistettiin arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemassa korjauksessa 1913-1914.

Kirkonkylän nykyilmeeseen vaikutti eniten 1900-luvun alkupuoli, jolloin raitin varrelle syntyi käsityöläisten taloja, kaksi kauppaa kahviloineen, kruununvoudin ja nimismiehen virkatalot. Asutuksen painopiste alkoi vähitellen siirtyä Kausalan asemanseudulle eikä kirkonkylään enää keskittynyt rakennuspaineita.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.

Aimo Halila, Iitin historia 2, Kunnallishallinnon synnystä ja ylisen Kymenlaakson teollistumisen alkamisesta toiseen maailmansotaan. Iitin kunta ja seurakunta 1966.

Jaakko Mukula ja Anneli Mäkelä, Lyötistä Lyöttiläksi. Helsinki 1977.

Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984.

Leena Sammallahti, Iittiläisiä puuseppiä: Jacob Nygrén ja muita käsityön taitajia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 429. 1986.

Aimo Halila Iitin historia 1, Varhaisimmista ajoista 1860-luvulle. Iitin kunta ja seurakunta 1988.

Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars. Suomen taide 3. Keuruu 1989.

Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26 1992.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.

Olavi Anttila, Iitin historia 3. Iitistä ja iittiläisistä Kuusankosken erosta 1900-luvun lopulle. Iitin kunta 2000.

Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kauppa- ja liikerakennus; kellotapuli; kirkko; kylä; lainamakasiini; pappila; silta; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Iitin kirkonkylä. Hannu Vallas 1997
Iitin kirkonkylä. Hannu Vallas 1997.
Iitin kirkko. Marja Terttu Knapas 1984
Iitin kirkko. Marja Terttu Knapas 1984.
Iitin kirkonkylän vanha koulu. Marja Terttu Knapas 1982
Iitin kirkonkylän vanha koulu. Marja Terttu Knapas 1982.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009