på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hyrynsalmi Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi
Kainuun puromyllyt
Kuvaus
Kainuun pitkille vesistöreiteille, purojen varsille aikanaan rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt kunnostettuina eri-ikäisiä ja -tyyppisiä myllyjä harvaan asutun metsäseudun omavaraistalouden kaudelta.

Pienet vesimyllyt sijaitsevat usein muusta asutuksesta syrjässä hyvillä koskipaikoilla, jotka ovat saattaneet olla käytössä vuosisatoja. Myllyt ovat vaatimattomia hirsirakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu myllyuoma tai vesiränni sekä patolaite. Sisätiloissa on jauhatuslaitteiden lisäksi yleensä vain istuinpenkki.

Yleisin vesimyllytyyppi Kainuussa on ollut hierin- eli härkinmylly, jossa myllyn sisälle on sijoitettu alavedellä pyörivä ratas. Seuraavaksi yleisin on ollut ratasmylly, joiden lisäksi löytyy myös muutama ostokoneistolla varustettu turbiinimylly. Härkinmyllyt ovat jääneet vähitellen käytöstä turbiinimyllyjen yleistyessä.

Hyrynsalmella Komulankönkään hierinmylly Komulan kylässä on 1600-luvulta periytyvällä myllynpaikalla. Nykyinen myllyrakennus on rakennettu noin 1900. Mylly on ollut Kainuun myllyistä kookkaimpia ja tehokkaimpia ja ollut käytössä 1980-luvun alkupuolelle. Myllypato on rännin päässä. Korkialehdon ratasmyllyn on Rinnelehdon talo rakentanut Letuskylän Mättäikönpuron varteen on 1940. Vuoteen 1952 käytössä olleessa myllyssä on ulkopuolinen ylävesiratas, vesijohtoränni, patolaite ja alkuperäiset myllynkivet. Komulanköngäs ja Korkialehto ovat Kainuun edustavimpia puromyllykokonaisuuksia Ristijärven Karppalan ohella.

Kuhmon Lammasperän Levävaaran mylly on vajaan kilometrin päässä sijaitsevan samannimisen talon oma hyvin pieni mylly, joka on valmistunut 1940-luvulla ja ollut käytössä 1960-luvulle. Vieksin kylän Kuusamonkosken 1930-luvun alussa rakennettu ratasmylly on ollut käytössä vuoteen 1946 saakka. Myllyn ohjauslaitteet sekä rännit ovat säilyneet kyläläisten kunnostamana. Niskankosken ratasmylly Saunajärven kylässä on rakennettu 1947 ja aktiivikäytössä se on ollut vielä 1952. Joesta kivivallilla erotettu myllyuoma päättyy patoon. Vuonteenkosken ratasmylly syrjäisellä paikalla Nivan kylässä on 1938 rakennettu ja ollut käytössä 1954 asti, jolloin kylään on saatu sähkö. Myllykokonaisuuteen kuuluvat patolaitteet ja ränni. Vartiuksen kylässä on Juortanan pieni hierinmylly, lähialueensa ainoa talvisodassa säilynyt rakennus.

Paltamon Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa, joka on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Myllyn lähistöllä on merkkejä neljästä sortuneesta myllystä. Mylly patolaitteineen ja ränneineen on ollut viimeksi käytössä 1940-luvulla.

Puolangalla Lylyjoen varressa on Paasikosken hierinmylly ja myllylaavu. Mylly on rakennettu mahdollisesti jo 1889 ja ollut käytössä 1950-luvulle. Myllyyn liittyy hirsinen arkkupato, jota pitkin kulkee polku kylälle. Saunan korvanneesta havulaavusta on tehty rekonstruktio. Myllykokonaisuuteen kuulunut aitta on tuhoutunut.

Ristijärvellä Karppalan turbiinimyllyn ja myllyladon kokonaisuuteen kuuluvat Karppalan ja Virpelän pihapiirit. Myllykokonaisuus on yhdessä Hyrynsalmen Komulankönkään ja Korkialehdon kanssa Kainuun edustavimpia. Ympärivuotisesti käytetty mylly on rakennettu 1915. Sähkön tuottamiseen Karppalan myllyä on käytetty 1937-1950. Kokonaisuuteen kuuluu lastaussilta ja vesiränni sulkuineen. Pihapiirit sijaitsevat myllyn välittömässä läheisyydessä mäen laella, josta avautuu näkymät joelle ja lähivaaroille. Pihapiireihin kuuluu mm. savupirtti, jonka alkujuuret ovat 1700-luvulta, 1800-luvun savusauna ja 1851 rakennettu paja.

Sotkamon Tuhkakylässä on noin 1900 rakennettu Huovilan turbiinimylly. Punamullatussa myllyrakennuksessa on tehdasvalmisteiset myllynkivet. Syksyisin vettä on padottu kolmen kilometrin päähän ns. Kolmiosoppeen, mistä sitä on päästetty myllyuomaan. Jauhinkivien lisäksi mylly on pyörittänyt puimakonetta, pärehöylää sekä sahaa. Sahakatos on purettu. Myllyn käyttö on loppunut 1949. Saviahon kylässä, syrjäisellä paikalla sijaitseva Lakiahon pieni hierinmylly on rakennettu 1916-1933 ja sen aktiivikäyttö on loppunut 1950-luvulla. Malkakattoisen myllyn äärellä on ränni sekä pieni hirsipato. Kookkaat luonnonkiviset hierrinkivet ovat edelleen myllyssä.

Suomussalmen Piispajärven kylän Runtin ratasmylly on rakennettu vanhalle myllynpaikalle 1947. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu vesiränni, patolaitteet sekä vanha puusilta, joka on korjauksessa palautettu alkuperäiselle paikalleen. Kivijärven pieni hierinmylly Kiannan kylässä on rakennettu 1930-luvulla ja se on ollut käytössä 1950-luvun puoliväliin. Myllyyn liittyy patoallas sekä vesiränni. Pirttivaaran kylässä on Peurokosken kalliokapeikkoon 1948 rakennettu vesimylly. Peurokosken hierinmyllyn kokonaisuuteen kuuluu myös myllysauna sekä vesiränni ja pato. Rekelänvaaran hierinmylly Alanäljängän kylässä on rakennettu 1881. Kokonaisuuteen kuuluu myllyrakennus, vesiränni ja patolaitteet, jotka sijaitsevat Rekipurolla 20 metriä myllyltä yläjuoksuun.
 
Historia
Kainuuseen syntyi kotitarvemyllyjä asutuksen ja viljelyalan laajenemisen myötä. Niitä rakennettiin suuri määrä etenkin myllyveron lakkauttamisen (1885) jälkeen. Myllyjä laskettiin olevan 1800-luvun lopulla peräti 1210. Vesimyllyjä myöhemmin kotitarvemyllyinä yleistyivät ensin höyry-, sittemmin sähkö- tai traktorimyllyt.

Kainuun myllyperinteen selvittämiseksi inventoitiin 1980-luvun alussa kaikkiaan 75 kotitarvemyllyä. Museoviraston käynnistämään korjausprojektiin niistä valittiin kolmetoista myllyä Hyrynsalmen, Kajaanin (Vuolijoen), Kuhmon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Paltamon alueella. Myllyrakennukset, niiden laitteistot, vesirännit ja patolaitteet kunnostettiin 1989-1990. Osa Kainuussa säilyneistä myllyistä on nykyisin kotiseutuyhdistysten ja erilaisten seurojen ylläpitämiä.
 
Lisätietoa
Teppo Korhonen, Vesimyllyt. Historia, rakenne, käyttö ja kunnostus erityisesti kainuulaisen myllyperinteen valossa. Kainuun museo & Museovirasto 1993.

Helena Hirviniemi ja Pirjo Kaltiainen, Kainuun vesimyllyt, kunnostusprojekti. Arkkitehti 2/1993.

Maarit Pimiä, Paltamon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus. Kuopio 2000.

Liisa Heikkinen, Mika Pouke, Kotiseutumme kasvot. Suomussalmen kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus 2000.

Nella Mikkonen, Ristijärven kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus 2001.

Päivi Tervonen ja Marko Karvonen, Vaarojen kätköistä. Puolangan kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus 2005.

Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. Kajaani 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  muinaisjäännös; mylly; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Korkialehdon mylly ja ränniä Letuskylässä Hyrynsalmella.

Pirttivaaran mylly Suomussalmella.

Karppalan mylly Ristijärvellä.
 
Kartta: Kainuun puromyllyt
 
© Museovirasto 2009