Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Puolanka Kainuu

Askanmäen kylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Askanmäen kylä
Kuvaus
Askanmäki lukeutuu harvaanasutun Kainuun kaskiseudun parhaiten säilyneeseen 1600-luvulla syntyneeseen vaara-asutukseen. Kylän rakennuskanta kuvastaa Kainuun talonpoikaista rakennustraditiota 1800- ja 1900-luvuilta. Vaaramaisema on säilynyt tyypillisen avoimena.

Kainuun vanhimpiin taloihin kuuluvan Askanmäen maalaamattomat rakennukset ovat pääosin 1873 palon jälkeiseltä ajalta. Askanmäen (Keskitalon) tilan rakennusryhmä on kylän sydän. Kotiseututalona toimiva leveärunkoinen malaamaton päärakennus on vuodelta 1874, mutta osittain rakennettu uudelleen ja katettu päreellä 1900-luvun lopussa. Päärakennus ja piharakennukset, talli ja puodit, muodostavat umpipihan, jonne tullaan päärakennuksen ja puotirakennuksen välitse. Askanmäen kantatilan rakennuksia kuten aittoja ja paja on säilynyt eri puolilla Askanmäen vaaraa myöhemmin erotettujen tilojen pihapiireissä. Uusitalon päärakennus on Askanmäen jaon vuodelta 1915. Alanteen asuinrakennus on 1930-luvulta, Kiviharjun vuodelta 1949, Tapiolan ja Pellonpään 1961. Maiseman ajallista syvyyttä lisäävät savupirttinä toiminut rakennus, joka on mahdollisesti 1600-luvulta, sekä uhripuiksi mainittu kuusikko.
 
Historia
Kainuu sai ensimmäiset pysyvät uudisasukkaat 1550-luvulla Savosta, kun kaski- ja erätalous edellyttivät laajoja maa-aloja ja Oulujärven seutua asutettiin kuninkaan käskystä. Asutus Puolangalla tihentyi 1560-luvun jälkipuolelta ja 1570-luku oli voimakasta uudisasutuksen kautta. Täyssinän rauhansopimuksessa 1595 Kainuu liitettiin lopullisesti Ruotsiin ja Kaarle Herttua määräsi Oulujärven ympäristön asutettavaksi uudelleen. Vuoden 1626 veroluettelon mukaan asutus oli levinnyt myös Askanmäelle.

Askanmäen talo oli merkitty jo Claes Claessonin 1650 laatimaan Kajaanin läänin karttaan. Askanmäen kantatila oli Kainuun vauraimpia ja suurimpia tiloja, pinta-alaltaan yli 2000 hehtaarin suuruinen. Tila jaettiin 1913 alussa kolmeen osaan, Keskitaloksi, Alataloksi ja Uusitaloksi. Uusitalon päärakennus valmistui jaon aikaan ja Alatalon päärakennukseksi tuli sittemmin purettu Keskitalon pihan länsisivulla ollut rakennus. Askanmäki tunnettiin jääkäriliikkeen etappitalona Hyrynsalmen Hallan talon jälkeen matkalla pohjoiseen.

Osa Askanmäen talon vanhoista rakennuksista, kuten pihan länsisivulla ollut asuinrakennus ja sen pirttiosa, siirrettiin jaon yhteydessä 1960-luvun alussa Holapan tilan pihapiiriin.
 
Lisätietoa
Alpo Räsänen, Askanmäen Kaunis-Kaija. Kalevalaseuran vuosikirja 54. Vaasa 1974.

Jorma Keränen, Kainuun asuttaminen. Studia historica Jyväskyläensia 28. Jyväskylän yliopisto 1984.

Jorma Keränen, Puolangan luonto ja asutushistoria. Puolangan kirja. Toim. Jorma Wilmi. Puolangan kunta ja seurakunta 1985.

Päivi Tervonen ja Marko Karvonen, Vaarojen kätköistä. Puolangan kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskus 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009