 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Porvoo | Uusimaa | |
Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset rakennukset |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset rakennukset | ||
| Kuvaus | ||
| Arkkitehti C.L. Engelin ruutukaava-alue Porvoossa on ollut yksi Suomen merkittävimmistä empiren suunnitteluperiaatteiden ja -ihanteiden mukaan toteutetuista asemakaavoista. Alkuperäisestä kaavasta on säilynyt korttelijako, yhtenäisiä katunäkymiä ja yksittäisiä asuinrakennuksia sekä merkittäviä julkisia rakennuksia, kuten kaupungintalo, lyseo, kuurojen koulu, tori ja puistoja.
Porvoon eteläosan säännöllinen empirekauden ruutukaava on säilynyt hyvin, mutta rakennuskanta on uusiutunut suuresti 1960- ja 1970-luvuilta lähtien. Alkuperäistä rakennuskantaa on säilynyt alueella fragmentaarisesti. Empirekaupunginosan parhaiten säilyneet kokonaisuudet sijaitsevat Aleksanterinkadun, Lukiokadun ja Jokikadun varrella. Vanhin rakennuskanta muodostuu 1840- ja 1850-luvuilla rakennetuista yksikerroksisista, empiretyylisistä rakennuksista. Tonteilla suuri asuinrakennus on kadun varressa ja ulkorakennukset ovat pihan sivuilla siten, että ne eivät ole paloturvallisuussyistä vasten naapurin rakennuksia. Jokikadun rakennusrintama ja Aleksanterinkadun rakennukset ovat edustavaa empirearkkitehtuuria. Empirekaupunginosan merkittävimmät julkiset rakennukset ovat 1800-luvun puolessavälissä rakennettu Porvoon lyseo, torin varrelle rakennettu kaupungintalo sekä kuurojenkoulun kolme uusrenessanssityylistä puurakennusta. Runebergin koti (C.J.E. Gustavson 1849) ulkorakennuksineen ja puutarhoineen on erityisen hyvin säilynyt yksityistalo. Myös sen ympärillä on empirekauden rakentamista hyvin kuvaavaa puuarkkitehtuuria. Asemakaavan mukaiset merkittävimmät aukiot ovat korttelin käsittävä kauppatori ja puolitoista korttelia käsittävä kaupunginpuisto sekä Porvoon lukioon liittyvä puisto. Kauppatorilta johtaa Porvoonjoen rantaan leveä puistokatu. Jokiranta on suoristettu ja istutettu. |
||
| Historia | ||
| Porvoon keskustan eteläosan ruutuasemakaavan laati 1832 arkkitehti C.L. Engel keisari Nikolai I:n käskystä. Asemakaavan mukaan alue tuli rakentaa yksikerroksisin puurakennuksin. Tontit tuli istuttaa paloturvallisuussyistä. Ruutukaava oli tarkoitus ulottaa myös keskiaikaisperäisen Vanhan Porvoon yli, mutta se ei toteutunut näiltä osin.
Porvoon lyseo valmistui 1849 arkkitehti E.B. Lohrmannin suunnitelmin ja vihittiin 1850. Torin varrelle rakennettiin 1893 kaupungintalo (C.R. Rosenberg). Maamme ensimmäisen kuuromykkien koulun perusti 1846 Porvooseen Carl Oskar Malm, joka oli itse kuuromykkänä saanut koulutuksensa Tukholmassa. Valtion otettua koulun hallintaansa siirrettiin se Turkuun. Porvoon koulu jatkoi yksityisenä ja siirtyi valtiolle 1860. Porvoon kuurojenkoulun kolme laitosrakennusta (koulurakennus, oppilasrakennus ja johtajan asuinrakennus) rakennettiin 1898. Ne oli suunniteltu yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Th. Granstedtin johdolla. Suomen kansallisrunoilija Johan Ludwig Runeberg asui 1852-1877 Aleksanterikatu 3:ssa. Asuinrakennukseen perustettu Runebergin kotimuseo avattiin 1882. |
||
| Lisätietoa | ||
| Henrik Lilius, Kaupunkirakentaminen 1617-1856. Suomen kaupunkilaitoksen historia 1. Keskiajalta 1870-luvulle. Suomen Kaupunkiliitto. Vantaa 1981.
Henrik Lilius, Suomalainen puukaupunki - Trästaden I Finland. 1985. Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide autonomian alusta 1800-luvun jälkipuoliskolle ja Kaupunkirakennustaide 1800-luvun jälkipuoliskolla. ARS Suomen taide 3-4. Keuruu 1989. Anneli Mäkelä-Alitalo, Porvoon kaupungin historia III:2, 1879-1918. Porvoon kaupunki 2004. Susanna Widjeskog, J.L. Runebergin koti Porvoossa. Porvoon kaupunki 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; kaupungin asuintalo; kaupungintalo; koulu; merkkimieskoti; museo; oppilaitos; tori; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Runebergin koti. Uula Kohonen 2002. |
Runebergin koti. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jussi Helimäki 2017. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU