 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Malmin hautausmaa |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Malmin hautausmaa | ||
| Kuvaus | ||
| Alkuaan Helsingin kaupungin ulkopuolelle Malmille 1894 vihitty Pohjoinen hautausmaa on useaan otteeseen laajennettu, maan suurin hautausmaa. Evankelis-luterilaiseen hautausmaahan sisältyy useita yleisilmeeltään erilaisia osia, jotka ilmentävät kulloinkin vallalla olleita puutarha- ja maisemataiteellisia tyylejä ja suunnitteluperiaatteita. Kiviaidan ympäröimälle hautausmaalle ovat leimallisia suurimittakaavaiset sommitelmat ja poikkeuksellisen monipuolinen ja hieno puulajisto.
Hautausmaan pohjoislaidassa on arkkitehti Selim A. Lindqvistin piirtämä 1920-luvun alussa valmistunut suuri siunauskappeli, jossa on useampi erillinen kappeli. Pohjoislaidalla on myös Lindqvistin 1936 suunnittelema funktionalistinen vesitorni. Vanhimmat säilyneet haudat ovat vuodelta 1895. Hautausmaan keskiosassa on 1890-luvulla perustettu yksityinen Åbergin hautausmaa sekä korttelissa 34 alunperin yksityinen ns. Rundmanin alue 1900-luvun alusta. Malmin hautausmaan alkuaikojen työväestön yksittäis- ja linjahaudat ovat saaneet rinnalleen 1930-luvulta yleistyneet perhehaudat. Hautausmaan uusin osa, ns. Viikin kolmio, on vuodelta 1997. |
||
| Historia | ||
| Malmin hautausmaa vihittiin käyttöön 1894. Helsingin suomalais-ruotsalainen seurakunta oli lunastanut sotilaiden harjoituskenttänä olleen alueen 1888 hautausmaaksi. Ensimmäisen kerran hautausmaata laajennettiin1920, jolloin siihen liitettiin ns. venäläinen hautausmaa. Laajempien lisäalueiden rakentaminen aloitettiin 1936 arkkitehtien Arvo Muroman ja Albert Nybergin suunnitelman mukaan.
1900-luvun alussa Malmin hautausmaalta saattoi perhehautojen lisäksi lunastaa myös yksittäishautoja tai osuuksia yhteis- eli ns. linjahautaan. Perhehautojen määrä lisääntyi Malmilla vasta 1930-luvulla, kun hautapaikat Hietaniemessä alkoivat olla vähissä. Vainajat saattajineen kuljetettiin aikoinaan rautateitse hautausmaalle, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Malmin asemalta vedettiin pistoraide hautausmaalle 1894. Vuonna 1954 kuljetukset rautateitse lopetettiin ja Harjun ruumishuoneen toiminta lakkautettiin 1950-luvun lopulla. Hautausmaan oma, myöhemmin hautausmaan työntekijöiden huoltorakennuksena toiminut, asemarakennus valmistui 1896. Arkkitehti S.A. Lindqvistin suunnittelemaan Kappeliin rakennettiin krematorio 1965. Uusi krematorio valmistui kappelin viereen 2007, rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Rotko & Hytönen. |
||
| Lisätietoa | ||
| Paavo Virkkunen, Församlingarna. Helsingfors stads historia IV:2. 1957.
Esa Santakari. Helsingin seurakuntien hautausmaat ja hautauskäytäntö. Kehityksen kärjessä usein vähän jäljessä. Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906-1980. Helsingin ev.-lut. seurakuntien seurakuntayhtymä. Helsinki 1980. Marja Pehkonen, Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta. Narinkka. Helsingin kaupunginmuseo 2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; puisto; siunauskappeli; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Malmin hautausmaa, puukujanteen päässä on siunauskappeli. Miika Karttunen 2007. |
Malmin hautausmaan hautakortteleita. Miika Karttunen 2007. |
Malmin hautausmaan linjahautoja. Miika Karttunen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU