 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Helsingin Vanhakaupunki |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Helsingin Vanhakaupunki | ||
| Kuvaus | ||
| Helsingin Vanhakaupunki on Helsingin kaupungin ensimmäinen sijaintipaikka 1550-1640. Kuningas Kustaa Vaasan 1550 Vantaanjoen suulle Tallinnan kanssa kilpailevaksi kauppapaikaksi perustaman kaupungin paikka on merkittävä historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös, joka käsittää mm. kirkonpaikan, kirkkotarhan ja rakennusten pohjia.
Helsingin kaupunki on 1640-luvulle asti sijainnut Vantaanjoen suulla kosken länsirannalla nykyisen Kellomäen ja Annalanmäen rinteillä sekä niiden välisessä laaksossa. Helsingistä on säilynyt Hans Hanssonin 1645 laatima pienimittakaavainen kartta. Kartta esittää kaupungin viimeisten vuosien asemakaavaa, joka on peruspiirteiltään lähinnä keskiaikainen. Kadut ja korttelit noudattavat luonnon muotoja, tontit ulottuvat epäsäännöllisten kapeiden ja pitkien kortteleiden läpi. Korttelit ulottuvat keskiaikaiseen tapaan mereen saakka missä se on ollut mahdollista. Katuverkostosta voi erottaa kaksi pääkatua, joihin pienemmät kadut yhtyvät. Ainoa karttaan piirretty rakennus on kirkko. Vanhaa kaupunkia on voitu hahmottaa tarkemmin arkeologisten tutkimusten avulla. Kaupunkiaikaisen kerroksen alta löydetty jälkiä rakennuksista, jotka on ajoitettu 1400-luvun loppuun ja 1500-luvun alkupuolelle. Rakennukset ovat olleet käytössä vielä kaupunkiajan alkuvuosina ja kuuluvat Koskelan keskiaikaiseen kylään, joka mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1417. Vanhankaupungin 1550-luvulla rakennetun puukirkon rauniota, runkohuonetta, asehuonetta ja niihin liittyviä hautakammioita sekä kirkon ulkopuolisia hautoja on tutkittu 1930-luvun alussa. 1670-luvulle asti käytössä olleen kirkon kivijalka on kaivauksien jäljiltä esillä. Vanhastakaupungista 1866 löydetyn alkujaan hollantilaisen porvarin Hans van Sandenin hautakiven jäljennös lepää kirkkoraunion sisällä haudan kohdalla. Annalanmäellä oleva Villa Anneberg on kauppaneuvos G.O. Waseniuksen 1820-luvulla rakennuttama kesähuvila ja tila, jonka maanviljelyksen ja puutarhataiteen mallitilan perintöä vaalii Hyötykasviyhdistys. |
||
| Historia | ||
| Kuningas Kustaa Vaasa päätti 1550 perustaa uuden kaupungin Suomenlahden rannikolle. Hansakaupan vastaisen toiminnan päämääränä oli Suomen ulkomaankaupan johtaminen Tallinnan ohi.
Helsinki perustettiin Vantaanjoen suulle ja rakennettiin keskiaikaisen Forsbyn eli Koskelan kylän maille, jossa vuoden 1417 lähteiden mukaan oli viisi taloa. Sijainnin etuja olivat mm. joen tarjoama sisämaayhteys, suojaisa satama lahden pohjukassa sekä tärkeiden maanteiden läheisyys. Helsinginjoen, nykyisen Vantaanjoen, koskien väliselle saarelle Kustaa Vaasa päätti 1550 perustaa kuninkaankartanon, joka oli hallinto- ja talouskeskus, sotilaallinen huoltokeskus ja maatalouden mallitila parin vuosikymmenen ajan. Kuningas antoi yksityiskohtaisia ohjeita kaupungin kaavarakenteesta, tavoitteena oli säännönmukainen ruutukaava. Tämä jäi toteutumatta ja kaupunki oli rakenteeltaan lähinnä keskiaikainen. Kaupunki oli pettymys talouspoliittisesti, sen sijainti matalan lahden pohjukassa osoittautui huonoksi ja 1640 Helsinki siirrettiin nykyiselle paikalleen Vironniemelle (nyk. Kruununhaka). Kaupungin siirtymisen jälkeen Vanhankaupungin alueelle jäi sairaala kirkkoineen sekä myllyjä ja krouveja. Vuoden 1645 kartan perusteella alueella oli kaksi pitkää ja kapeaa korttelia päätorin länsipuolella ja kolmas kortteli ylemmällä tasanteella. Arkeologisissa tutkimuksissa lueelta löytyi parisenkymmentä rakennuspohjaa, hirsirakenteinen kaivo, pieniä pystylaudoitettuja ja hirsikehikkoisia kellarikuoppia, kylmämuurattu kellari, jätekuoppia, ojia ja runsaasti kaupunkiaikaista esineistöä. Pääosa rakennuksista oli asuinrakennuksia. Kadut olivat kiveämättömät. Vanhankaupungin niityn kaivauksissa löytyi valtavasti kaupunkiaikaista, 1500- ja 1600-lukujen esineistöä, joka todistaa, että Helsingissä seurattiin ajan muotivirtauksia, sillä samanlaisia esinemuotoja löytyy kaikilta Luoteis- ja Pohjois-Euroopan kaupunkikaivauksilta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Markku Heikkinen, Helsinki 1550-1640. Narinkka. Helsingin kaupunginmuseo 1994.
Annalan huvila, rakennusten käyttösuunnitelma. Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvityksiä 1997:5. Julia Donner, Villa Anneberg. Hortus Fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto ja Suomen puutarhataiteen seura 2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: muinaisjäännös; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Helsingin kaupungin perustamisesta kertova muistomerkki Vanhassakaupungissa. Timo-Pekka Heima 2009. |
Vanhankaupungin koski. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tapani Sainio 2017. |
Villa Anneberg Annalanmäellä. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Eteil 2018. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU