på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Pietarsaari Pohjanmaa
Pedersören kirkko ja Kirkkoranta
 
Kuvaus
Pedersören keskiaikainen, mutta 1780-luvulla laajennettu kirkko kuuluu kustavilaisen kiviarkkitehtuurin merkittävimpiin rakennuksiin Suomessa. Kirkko ympäristöineen on ollut laajan keskiaikaisen suurpitäjän keskus.

Pohjakaavaltaan tasavartisen kivikirkon länsipäässä on korkeahuippuinen torni. Itäpäässä on runkohuoneen korkuinen doorilainen portiikki. Ikkunat ja muut oviaukot sekä ulkokulmat on korostettu rustiikkirappauksella. Sakaristo on itä- ja pohjoisristien välissä. Sisätilaa kattaa yhtenäinen lautaholvi, ja seinät on jäsennöity pilastereilla ja triglyfein varustelulla palkistolla. Alttari kaiteineen on lounaiskulmassa sekä saarnastuoli sitä vastapäätä koilliskulmassa. Käynti saarnastuoliin on suoraan sakaristosta.

Pohjalaistyyppisen kellotapulin pohjakerros on kivestä. Se on rakennettu Thomas Rijfin ja Matti Hongan johdolla 1769-1775. Tapulin kelloista yksi on vuodelta 1488. Todennäköisesti Tallinnassa valettu kello on alkuaan ollut Turun tuomiokirkossa, josta Jacob de la Gardie on hankkinut sen 1615 ja lahjoittanut läänityksenään olleen Pedersören kirkolle.

Kirkkotarhan kiviaidan koilliskulmassa oleva kahdeksankulmainen luuhuone on tehty Thomas Rijfin johdolla 1775.

Kirkkorannan vanha kyläasutus sijaitsee Pietarsaaren maaseurakunnan kirkon ohi kulkevan maantien vastakkaisella puolella. Kylä on säilyttänyt tiiviin vanhan luonteensa uudisrakentamisesta huolimatta. Alueella on säilynyt merkittävä ryhmä kirkkotupia, jotka vielä 1900-luvun alussa olivat yleisiä kirkkomatkojen tukikohtia kirkkorakennusten tuntumassa. Kirkkotuvista vanhimmat ovat 1700-luvun puolivälistä. Saaristolaisten venekuntien kivilaiturien jäänteitä on jäljellä rannassa. Kirkkoaukion laidalla on pitäjän vanha lainajyvästö sekä hirsinen käräjätupa.
 
Historia
Pedersören kirkon runkona oleva keskiaikainen kirkko oli kulmaprofiloitujen pilasterin varaan holvattu yksilaivainen länsitornillinen harmaakivikirkko. Tornin paanupeitteisen korkean huipun esikuvana lienee ollut Tukholman suurkirkon vastaavanlainen 1490-luvulla tehty tornin pääte. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1787-1795 Jacob Rijfin johdolla. Kirkontornin huippu tuhoutui tulipalossa 1985, jolloin myös sisätila koki pahoja vaurioita. Kirkko korjattiin arkkitehti Erik Kråkströmin suunnitelmien mukaan.
 
Lisätietoa
Åke Sandholm, Något om en medeltida kyrkklocka och dess öden. Acta Campanologica 4/1973.

Svenska Österbottens historia IV. Vasa 1983.

Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar i svenska Österbotten. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985.

Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kellotapuli; kirkko; kylä; käräjätalo; lainamakasiini; pienasumus;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Pedersören kirkko ja Kirkkorannan kyläasutusta.

Pedersören kirkko.
 
Kartta: Pedersören kirkko ja Kirkkoranta
 
© Museovirasto 2009