Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kurikka Etelä-Pohjanmaa

Luopajärven kyläasutus

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Luopajärven kyläasutus
Kuvaus
Luopajärven kulttuurimaisema on Etelä-Pohjanmaan lakeuksien vaurasta maatalousmaisemaa viljelykäyttöön kuivatun järven ympärillä. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertoo historiallisessa asussaan säilyneen talonpoikaisen rakennuskannan sijoittuminen viljelymaiseman reunoilla kohoaville mäenkumpareille tiheiksi ryhmiksi.

Luopajärvi on ollut Jalasjärven ja Hirvikylän ohella pitäjän varsinaisia asutuskeskuksia. Luopajärvi, jonka pohjois- ja luoteisreunan rantatöyräille vanha kyläasutus on asettunut, on 1800-luvun alkupuolella kuivattu pelloksi. Tasaiselta, 6-7 kilometriä pitkältä ja pari kilometriä leveältä viljelysaukealta avautuu peltolahdekkeita pohjoiseen ja etelään.

Kylätien varren ja mäenrinteiden taloryhmät kehystävät viljelyksiä. Vanhimmat talonpoikaistalot ovat lähes kaikki puolitoistakerroksia. Pihapiireissä on poikkeuksellisen paljon vanhoja talousrakennuksia. Kylän arvokkaita pihapiirejä 1700- ja 1800-luvun rakennuksineen ovat mm. Luopajärvi, Järviniemi, Haapaniemi, Markkila, Kuusiniemi, Yli-Antila ja Rinta. Hieno esimerkki talonpoikaisesta rakennuskannasta on Järviniemi, jossa on mm. 1600-luvulla rakennettu aitta. Entisen järven koillis- ja itäreunalla Luhtas-Köykän, Perälän ja Pentinmäen tuulimyllyt muodostavat nykyisin harvinaisen maisemallisen ja rakennushistoriallisen kokonaisuuden.

Vanhojen talojen jakamisen jälkeen on rakennettu kauemmas kylätien varrelta. Myös kylän pienasumukset sijaitsevat suurimmalta osin kauempana kylätieltä, metsäselänteiden reuna-alueella. Rakennuskannassa näkyy voimakkaana 1920-1930-luvun korjausrakentaminen.

Luopajärvi on valtakunnallisesti arvokasta Luopajärven maisema-aluetta.
 
Historia
Luopajärvellä on asuttu jo kivikaudella ja pysyvät asukkaat saapuivat 1500-luvulla. Koko pitäjän vanhimmat talot olivat 1540-luvulla Jokipii, Lammi, Tuisku ja Luopa. Kyrön suurpitäjään, sittemmin Ilmajokeen kuuluneessa Jalasjärven kylässä oli kuusi taloa 1568. Luopajärvi oli tärkein Ilmajoen kalajärvistä, ja 1560 Luopajärvellä mainitaan kalastaneen 50 talollista.

Pohjanmaan ja Pirkanmaan rajaseutuun kuuluneelle harvaanasutulle alueelle syntyi 1700-luvulla syntyi kruunun asutustoiminnan myötä uusia tiloja. Luopajärven vedenpintaa laskettiin ensin 1790-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Järveä laskettiin edelleen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kolmas järvenlasku valmistui 1940, jolloin 1926 laaditun suunnitelman mukaan koko järvialue kuivattiin niityksi.
 
Lisätietoa
Toivo Vuorela, Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset. Kyrönmaa VI. Helsinki 1949.

Toivo Vuorela (toim.), Jalasjärven kirja. Kyrönmaa X. Helsinki 1959.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Harri Turunen Harri, Lakeuden joet. Kytösavut XV. Kurikka 1985.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö. Mietintö 66/1992.

Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.

Suunnitelmakirja. Luopajärven kesätulvien torjunta- ja ympäristöhoitosuunnitelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo; tie; tuulimylly;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Tuulimylly taustallaan Luopajärven peltoaukeaa. Johanna Forsius 2006
Tuulimylly taustallaan Luopajärven peltoaukeaa. Johanna Forsius 2006.
Luopajärven kylää. Johanna Forsius 2006
Luopajärven kylää. Johanna Forsius 2006.
Luopajärven kylää. Johanna Forsius 2006
Luopajärven kylää. Johanna Forsius 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009