på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Salo Varsinais-Suomi
Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema
 
Kuvaus
Ruotsalan kylä on säilyttänyt sarkajaon aikaisen perusrakenteensa mäen kumpareelle sijoittuvana ryhmäkylänä. Vuosisatoja viljelyksessä olleen peltoaukean ympäröimän kylän rakennuskanta kuvastaa vaurasta länsisuomalaista rakennusperinnettä: Länsi-Suomen kylille ominainen vauraus ja sosiaalinen kerrostuneisuus näkyy kookkaissa, vaaleaksi maalatuissa päärakennuksissa sekä vanhuksille, karjanhoitajille ja muonamiehille pystytetyissä rakennuksissa.

Ruotsalan keskiaikainen kylätontti sijoittuu pitkänomaiselle mäenkumpareelle. Mäkeä ympäröivä viljelyskelpoinen maa on saatu siten mahdollisimman laajasti hyötykäyttöön jo keskiajalla. Ruotsalan rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Päärakennukset ovat sijoittuneet kylätien länsi- ja talousrakennukset itäpuolelle. Kantatiloista Knaapi, Hentu ja Laurila sijaitsevat vieretysten kylämäellä ja Viisas siirtyneenä niiden pohjoispuolella mäelle, missä on isojaon aikaan ollut neljä torppaa. Jokaisen talon rakennuksiin kuuluu päärakennuksen lisäksi toinen asuinrakennus, ns. piharakennus. Knaapin tilalla asuinrakennuksia on kolme.

Ruotsalan kylän kumpuileva peltomaisema jatkuu sen länsi- ja eteläpuolella sijaitsevissa Järven ja Kosken kylissä. Järven kylän kantatilat Manni, Tapani ja Mölkkäri sijaitsevat edelleen tiiviisti kylämäellä, jonka eteläpuolella on Ylisjärvi rantaniittyineen. Ylisjärven pohjukan lähellä sijaitsee Eriksbergin (aik. Kosken) kartano, jonka talouskeskus sijaitsee isojaon aikaisella tontilla.
 
Historia
Varhaisin tieto Ruotsalan kylästä on 1300-luvulta. Kylän kantatilat Hänti (nyk. Hentu), Knaapi, Lauri (nyk. Laurila) ja Viisas mainittiin 1540 Turun läänin maakirjassa. Ennen 1796 toimitettua isojakoa tilakeskukset olivat erillisen mies- ja karjapihan käsittäviä umpipihoja. Isojaon jälkeen Viisaan pihapiiri poistui kylästä ja umpipihat avautuivat, kun karjasuojat siirrettiin kylätien itäpuolelle.
 
Lisätietoa
Anna Kirveennummi ja Riitta Räsänen, Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 777, 2000.

Heidi Vilo, Kulttuurimaiseman osatekijät ja asukkaiden maisema. Ruotsalan kylän kulttuurimaisema ja rakennettu ympäristö 1700-luvun lopulta nykypäivään. Helsingin yliopisto, kansatieteen laitos. Pro gradu –tutkielma. 2003.

Muurlan kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Ruotsalan tiivis ryhmäkylä on viljelysten ympäröimä.

Ruotsalan talot sijoittuvat kylätien varteen.

Ruotsalan kylämaisemaa.
 
Kartta: Ruotsalan kylä ja kulttuurimaisema
 
© Museovirasto 2009