på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Jyväskylä Keski-Suomi
Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet
Kuvaus
Jyväskylän yliopistoalueen kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävään kokonaisuuteen kuuluvat myös Jyväskylän seminaarivaiheessa syntynyt Älylän jugendvaikutteinen huvila-alue puistoineen, Alvar Aallon suunnittelemat museorakennukset sekä Seminaarimäen pientaloalue puistoineen.

Älylän aluetta rajaavat Kramsunkatu, Keskussairaalantie ja Seminaarinkatu. Varsinaisia Älylän huviloita ovat kaksi Oksalan taloa, Heiskan talo, Jussilan talot, Karpion talo, Salervon talo ja Mikkolan talo. Älylän taloille ovat tunnusomaisia jugendkauden yksityiskohdat ikkunakoristeluissa, kuisteissa ja parvekkeissa. Pihapiirit ja puisto ovat osittain 1920-luvun puutarhakaupunki-ideaalien mukaisia. Älylä-nimitys lienee ollut yleisesti käytössä 1960-luvulle asti. Älylän alueella ovat myös Alvar Aalto museo (Alvar Aalto 1973) sekä Keski-Suomen museo (Alvar Aalto 1961).

Seminaarinmäen alue käsittää kaksi korttelia, joissa on yhteensä 17 tonttia. Aluetta rajaavat Lounaispuisto, Vapaudenkatu, Haarakatu ja Seminaarinkatu. Alue liittyy luontevasti osaksi yliopistoaluetta ja Seminaarikadun alapäässä Älylän huvila-aluetta. Alueen rakennuskanta on säilynyt suhteellisen hyvin. Rakennuksia ovat muiden muassa entinen kruununmakasiini, VPK:n ja Heinosen talot, Jyväskylän juomatehdas, Stooren, Ojalan, Beckerin ja Laitakarin talot, Wivi Lönnin oma talo ja Ville Lönnin talo sekä Parviaisen kaupunkitalo. Monet rakennuksista ovat arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemia.

Seminaarinmäen alueeseen liittyy myös seminaarin oppilaiden alun perin 1869 istuttama puisto, Lounaispuisto, jonka ensimmäiset 100 puuta istutettiin talkoilla tuolloin vielä avoimena olleelle pellolle. Ensimmäisiä puulajeja alueella olivat koivut, tuomet, pihlajat sekä lehmukset.
 
Historia
Seminaarinmäen ja Älylän asuinalueet syntyivät Jyväskylän seminaarin lehtoreiden ja kaupungin muiden kulttuurihenkilöiden asettuessa asumaan Mattilan tilasta erotetuille tonteille seminaarin välittömään läheisyyteen. Puutarhamaiset huvilatontit perustuvat 1910 laadittuun asemakaavaan. Ensimmäiset rakennuksista ovat 1900-luvun alusta. Vilkkain rakennusvaihe oli 1920-luvulla. Seminaarimäen vanhin rakennus on 1851 valmistunut kruununviljamakasiini, joka muutettiin Lönnin piirustuksilla 1914 kirjastoksi. Kirjasto lopetettiin 1981, jonka jälkeen rakennuksella on ollut eri käyttötarkoituksia.

Lounaispuistoon rakennettiin laululava 1880-luvulla, ja puustoa harvennettiin laulu- ja soittojuhlia varten. Kiinteä kesäkahvila valmistui 1887. Se korvattiin kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelemalla kioskilla 1954. Myös nykyinen laululava on Kivimaan suunnittelema vuodelta 1954. Molempia rakennuksia on kunnostettu 2000-luvulla niiden alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Puisto on kunnostettu 1990-luvulla kulttuuritilaisuuksien pitopaikaksi.
 
Lisätietoa
Seminaarinmäeltä Ylistönrinteelle. Arkkitehtuuria, historiaa, nähtävyyksiä Jyväskylän yliopiston puistoissa. 1995.

Anne Pitkänen ja Irma Serola, Vanhat puistot kertovat. Esite 1995.

Jussi Jäppinen (toim.), Pikkukaupungin pihoja ja puistoja. Kaupunkivihreän kehitysvaiheita Jyväskylässä. Jyväskylä Seura ja Jyväskylän Puutarhaseura 1996.

Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kaava-alue; kaupungin asuintalo; museo; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Entinen kruununviljamakasiini.

Parviaisen talo Jyväskylän Älylässä.

Jyväskylän Älylään 1973 valmistunut Alvar Aalto -museo on Aallon suunnittelema.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet
 
© Museovirasto 2009