 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Jyväskylä Laukaa | ||
Sotatarviketeollisuuden alueet |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sotatarviketeollisuuden alueet | ||
| Kuvaus | ||
| Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Teollisuuslaitosten yhteyteen rakennetut työntekijöiden ja insinöörien asuinalueet ovat korkeatasoista suunnittelua. Valtion rakennustoimintaa edustavat Jyväskylän Rautpohjan tykkitehdas ja Tourulan kivääritehdas sekä Laukaan Vihtavuoren ruutitehdas. Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti Tikkakosken konepistoolituotanto.
Rautpohjan tehtaiden avoimeen korttelirakenteeseen perustuva asuinalue on arkkitehtonisesti merkittävä. Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue on rakennettu 1938-1939 arkkitehtien Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtha Lilius-Tallrothin suunnitelmien mukaan. Alueella on 14 kaksikerroksista vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. Jyväskylän Tourulaan perustetun Valtion kivääritehtaan, nykyisen Valmetin Tourulan tehtaiden ensimmäisen vaiheen tiiliset rakennukset on rakennettu 1926-1927. Klassistinen tehdasrakennus on puolustusvoimien rakennustoimiston arkkitehtien suunnittelema. Tehdasalueella on pieniä tehdashalleja 1930-luvulta 1970-luvulle alkuperäiseen tehdasmiljööseen sovitettuna. Tehtaan läheisyydessä on tehtaan johtajien asuinalue, jossa on kolme asuinrakennusta, niistä yksi on funkisrakennus 1930-luvulta. Alueen koilliskulmassa ovat työntekijöiden asuinkerrostalot 1940-luvulta. Laukaan Vihtavuoren ruutitehtaan Mäen alueella on rivi- ja paritaloja ja Puiston alueella tehtaan johdon asuinrakennuksia vuosilta 1928-1929. Alueiden tyyppitalot ovat insinööri Hugo Karstenin suunnittelemia. 1930-luvun asuntotuotantoa ovat Ala-Sudetin asuinrakennukset. Ylä-Sudetin paritaloalue on 1940-luvun alusta. Vihtavuoren ruutitehtaan hierarkkisesti rakennetut asuinalueet muodostavat korkeatasoisen ympäristön. Koko aluetta leimaa puistomaisuus, puurivit ja sisäänajoteiden porttirakennelmat. Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu H-kirjaimen muotoinen betoninen rakennuskompleksi sai nykyisen laajuutensa 1940-luvulla. Lähes koko kerroksen korkuiset ikkunat valaisevat tehdassaleja. Tehtaan vanhin osa on rakennettu valimoksi 1912, se on laajennettu nappitehtaaksi 1915. Vähitellen tilat otettiin sotateollisuuden käyttöön. Tehdasrakennuksen nykymuoto on 1940-luvulta. Porttirakennus on 1970-luvulta. |
||
| Historia | ||
| Suomen itsenäistymisen jälkeen alkoi kansallisen sotatarviketeollisuuden luominen. Puolustuspoliittisista syistä sijaintipaikoiksi valittiin sisämaan paikkakunnat kuten Jyväskylän, Kuopion ja Tampereen seudut, jotka sijaitsivat hyvien rautatieyhteyksien varsilla.
Suojaisalle Jyväskylän seudulle keskittyi useita puolustus- ja sotatarviketeollisuuden yrityksiä, mm. Valtion kivääritehdas Tourulassa (1926), tykkitehdas Rautpohjassa (1938), sytytintehdas Jyskässä (1941) ja ruutitehdas Laukaan Vihtavuoressa (1926). Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti Tikkakosken konepaja, joka valmisti Suomi-konepistooleja. Sotien jälkeen aseteollisuus muutettiin siviiliteollisuudeksi. Jyväskylän Tourulaan 1926 perustetun Valtion Kivääritehtaan tuotanto alkoi 1930. Tehtaan suunnittelusta vastasi Tanskan valtion Kööpenhaminan kivääritehtaan johtaja J.H. Vamberg. Tilaohjelman pohjalta pohjapiirustukset laati insinööri H. Karsten ja klassistiset julkisivupiirustukset arkkitehti Urho Åberg. Ensimmäinen sarjatuotantoase oli Lahti-Saloranta pikakivääri. Sodan aikana tehtaan tuotantoa hajautettiin eri paikkoihin. Sodan jälkeen tehdas tuotti rautakauppatavaraa, kuten saranoita ja kulmarautoja, sekä pienoiskiväärejä. Sotakorvaustuotteina Neuvostoliittoon valmistettiin puu- ja paperiteollisuuden koneita. Tehtaasta tuli 1951 osa Valmet Oy:tä ja päätuotteeksi traktori. Teollinen toiminta päättyi Tourulassa 1980- ja 1990-luvulla. Tammikuussa 1938 Helsingin Katajanokalla aloittanut Valtion Tykkitehdas siirrettiin strategisista syistä Jyväskylän Rautpohjaan kesällä 1938. Sotatarviketuotanto Tykkitehtaalla päättyi sodan jälkeen syksyllä 1944. Tehtaan uusi nimi oli Valtion Metallitehtaiden Rautpohjan Tehdas ja tuotteita olivat erilaiset raskaan metalliteollisuuden sotakorvaustuotteet, mm. lokomobiilit ja tukkinosturit, vuoteen 1952 asti. 1951 nimi muuttui Valmet Oy:ksi, ja tehtaan päätuotteeksi tulivat paperikoneet. Laukaaseen perustettiin Valtion Ruutitehdas 1920 ja rakentaminen alkoi 1923. Samanaikaisesti nousivat Vihtavuoren ensimmäiset virkailijoiden ja työläisten asuinrakennukset. Tehdas ja asuntoalueet rakennettiin Ahlbackan tilan maille. Tilan rakennuksista on säilynyt Yrjö Blomstedtin 1902 suunnittelema päärakennus ja joukko talousrakennuksia. Tehtaan myötä maaseutukylä muuttui pieneksi tehdaspaikkakunnaksi. Mäen, Ala-Sudetin ja Ylä-Sudetin asuinalueista tehtiin 1982 peruskorjauskokeilualue ja pääosa 23 talosta korjattiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Vihtavuoren ruutitehdas sijaitsee erillään asuinalueesta. Teollisuusalueella on huomattava määrä monipuoliseen puolustusvälineteollisuuteen ja sotien jälkeiseen kemianteollisuuteen liittyviä, eri tuotteiden tuotantovaiheitten teollisuusrakennuksia. Tikkakosken teollinen historia alkoi 1800-luvun lopulla, kun kosken partaalle perustettiin mylly ja saha sekä metallityöhuone, joka on Tikkakosken nykyisen metalliteollisuuden alku. Sotateollisuus alkoi 1930-luvulla, jolloin Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiö osti M/31 Suomi-konepistoolin oikeudet. Tikkakosken tehdasrakennukset olivat pitkään sodan jälkeenkin naamiomaalattuna vaalean- ja tummanvihreäksi. Tehtaan muita tuotteita olivat ompelukoneet ja haulikot. Tikkakosken tehdas toimi 1893-1991. |
||
| Lisätietoa | ||
| Veikko Anttila, Jyväskylän Tourula. Pienyhteisötutkimus. SKS 1982.
Laukaan rakennusinventointi, Osmo Kaitalehto. Keski-Suomen museo 1985. Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988. Helena Hänninen, Laukaalaista kulttuurimaisemaa ja rakennusperinnettä. Keskisuomalaisia rakennustutkimuksia V. Jyväskylä 1991. Pertti Torikka, Vihtavuoren seitsemän vuosikymmentä 1922-1992. Jyväskylä 1992. Keiteleen kanavan seudun matkailukartta, Opasvihko. 1998. Jarkko Mänttäri, Timo Hyytinen ja Hannu Niskanen, Kivääritehtaan tarina. Kovijyvä Kustannus oy. Jyväskylä 2003. Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. toim. Jussi Jäppinen, Jyväskylä 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; muu teollisuusrakennus; puisto; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Entinen valtion kivääritehdas Jyväskylän Tourulassa. Jari Heiskanen 2007. |
Jyväskylän Rautpohjan tykkitehtaan kerrostaloalue. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018. |
Asuinrakennus entisen valtion kivääritehtaan läheisyydessä Jyväskylän Tourulassa. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU