Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Pori Satakunta

Lavian kirkonkylän raitti

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lavian kirkonkylän raitti
Kuvaus
Lavian kirkonkylässä lehtipuiden reunustama raitti, joka kulkee Lavijärvestä nousevien rantapeltojen yläreunalla järven suuntaisesti, on säilyttänyt hyvin vanhan raittirakenteensa.

Raitin varrella on länsitornillisen, tasavartisen ristikirkon (1823) ja pappilan (1870-luku) lisäksi rakennuskannaltaan hyvin säilyneitä maatiloja, pitäjän virkamiessäätyläisten taloja sekä raitin varren tonttien takana joukko mäkitupalaisten asuntoja mm. Konimäen ja Kaivopuiston mäkitupalaisalueet. Yksittäisistä rakennuksista voidaan mainita lainajyvämakasiini, Rankosen, Yli-Antilan, Roikan ja Markkulan tilakeskukset ja talot. Kirkonkylässä on myös Katajiston plikkojen mökit, Ala-Pekkalan luhti ja entinen Forsvikin kuparitakomo. Viime vuosikymmeninä rakennettu kevyen liikenteen väylä on toteutettu korotettuna jalkakäytävänä niin, ettei raitin rakenne ole rikkoutunut.
 
Historia
Lavian seudun pysyvä asuttaminen alkoi myöhäiskeskiajalla. Karkun pitäjään kuuluneessa Lavian kylässä oli 1560-luvulla kahdeksan taloa. Kylä muodosti tällöin ainoan kyläasutuksen Karhijärven ympäristössä. Ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti Karkusta. Tiivis ryhmäkylä rakentui Karhijärven, Naarasen ja Lavijärven väliselle maakannakselle.

Lavia kuului ensin Sastamalan kirkkopitäjään ja myöhemmin 1639 perustettuun Mouhijärven seurakuntaan. Kappeliseurakunnaksi Lavia muodostettiin 1823. Lavian kirkko valmistui 1823. Alustavat piirustukset teki rakennusmestarina toiminut Juho Köykkä. Lopulliset, Carlo Bassin allekirjoittamat, piirustukset laadittiin Intendentinkonttorissa. Tornin ulkoasu muuttui 1800-luvun lopulla korjaustöissä. Suunnitelman laati arkkitehti Helge Rancken.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. Pori 1990.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; kylä; lainamakasiini; pappila; pienasumus; pihapiiri; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009