| Kuvaus |
Rautalammin suurtilat on maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on leimannut alueen kulttuurimaisemaa. Säätyläisten rakentamilla suurtiloilla on suuri merkitys Rautalammin kirkonkylän maisemassa.
Suurtilojen kulttuurimaisema liittyy Hankavedestä pohjoiseen nouseviin kapeisiin lahtiin. Sahalan ja Korholan tilojen arvokkaat rakennusryhmät sijaitsevat laajojen peltojen tuntumassa. Karjalan kartano sijaitsee kirkonkylän itäpuolella niin, että sillä on maisemallinen yhteys Rautalammin kirkkoon. Kirkonkylän ulkopuolella, Hankaveden itäpäässä on Ropolan kartano kaksikerroksisine päärakennuksineen ja järveen laskeutuvine puistoineen.
Sahalan tilan päärakennus ja talousrakennukset on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Sahalalla on keskeinen asema Z. Topeliuksen Finland framstäldt i teckningar -teoksen Rautalammin maisemaa esittelevässä piirroksessa. Rautalampi oli harvoja maaseutua esittäviä piirroksia yllä mainitussa teoksessa. |
| |
| Historia |
Rautalammille muodostui isojaossa useita säätyläistiloja virkatalojen liikamaille. Sahala eli Tyyrinvirta on 1500-luvun rälssitila, joka oli 1560-luvulla Olavinlinnan linnanvouti Kustaa Fincken omistuksessa. 1600- ja 1700- luvuilla tilan omistus siirtyi monta kertaa. Rovasti Krogius osti sen 1781, jolloin nykyinen talouskeskus rakennettiin. Tila siirtyi nykyiselle suvulle 1873.
Korholan kartano, Sahala ja Ropola ovat siirtyneet matkailu- ja ravintolakäyttöön. |
| |
| Lisätietoa |
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. 1845.
Veijo Saloheimo, Rautalammin historia. Pieksämäki 1959. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kartano;
talonpoikaistalo;
|
| ympäristön nykyluonne:
kulttuurimaisema;
|
| |
PERUSHAKU