på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenlinna Kanta-Häme
Hämeenlinnan Koilliskulman puutalokorttelit ja koulut
Kuvaus
Koilliskulman kortteleissa, Hämeenlinnan keskustan tuntumassa on edustava ryhmä kivirakenteisia julkisia rakennuksia ja puurakenteisia asuinrakennuksia autonomian ajalta. Hämeenlinnan lyseo ja yläalkeiskoulu kertovat Hämeenlinnasta läänin keskeisenä koulukaupunkina. Alueen uusrenessanssityyliset asuinrakennukset antavat hyvän kuvan Hämeenlinnan puukaupunkivaiheen rakentamisen mittakaavasta.

Hämeen läänin maanmittauskonttorin klassistinen kivirakennus on 1910-luvulta ja empiretyylinen yläalkeiskoulu 1800-luvun puolivälistä. Rakennukset muodostavat tyylillisesti yhtenäisen kokonaisuuden.

Maanmittauskonttori on T-kirjaimen muotoinen kivirakennus, jonka klassistisia ja rustikoituja julkisivuja leimaa arkadinomaisesti järjestettyjen pyörökaari-ikkunoiden rivistö. Ulkoarkkitehtuuri on sopeutettu viereiseen vanhemmaan rakennukseen. Rakennus on toiminut maanmittauskonttorina valmistumisestaan lähtien.

Hämeenlinnan yläalkeiskoulu on ensimmäinen kouluasetuksen mukaisista rakennushankkeista maassamme. Entinen koulutalo on yksikerroksinen empirerakennus, jonka julkisivuille antavat leimansa suuret pyörökaari-ikkunat ja päätyrisaliitit. Alkuperäinen pohjakaava suurine keskeissaleineen on hävitetty myöhempien käyttötarkoitusten vaatimissa muutoksissa. Ulkoasu ei ole alkuperäisessä asussaan, mutta siinä tehdyt muutokset on tehty rakennuksen arkkitehtuurin hengessä.

Monen kansallisen suurmiehen opinahjona tunnettu Hämeenlinnan lyseo on 1880-luvulta. Funktionalistinen keskuskansakoulu valmistui 1930-luvulla. Kunnallisen kylpylaitoksen rakennus on 1910-luvulta.

Julkisiin rakennuksiin liittyy kiinteästi Itsenäisyydenpuisto ja Sibeliuspuisto muistomerkkeineen.

Ns. talomuseoalueella korttelissa II/6 on säilynyt muutama vanha puurakennus. Korttelien välissä on kaupunkikuvan kannalta keskeinen puistokuja, joka on osa linnan ja kaupungin keskustan välistä puistoakselia. Asuinkorttelien katukuvaa leimaa matalien puutalojen uusrenessanssityylinen, koristeellinen julkisivuvuoraus 1800-luvun loppuvuosilta. Alueen uudisrakentaminen, mm. talomuseokorttelissa, jäljittelee 1800-luvun puurakentamisen mittakaavaa ja väritystä.
 
Historia
Hämeenlinnan Koilliskulma merkittiin ensimmäisessä Axel Magnus von Arbinin 1777 laatimassa kaavassa Hämeen linnaa ja kaupunkia yhdistäväksi puistoalueeksi. Tulipalo tuhosi 1831 suurimman osan puukaupungista ja ensimmäisen jälleenrakennuskaavan laati maanmittari A.W. Zitting. Hän luopui Arbinin kaavan muodosta ja antoi kaupungille suorakaiteisen ruutuasemakaavan, jolloin kaavoitettu alue laajentui myös Koilliskulman alueelle.

Maaherra Rehbinder esitti 1841, että Engelin kaavaa tarkistettaisiin lähinnä sen rantojen rakentamista koskevilta osin ja samalla hän esitti myös uuden puiston, nykyisen Sibeliuspuiston, rakentamista. Intendentinkonttori laatikin uuden kaavan 1845.

Yläalkeiskoulun rakennus valmistui 1846 Intendentinkonttorin piirustusten mukaan, jotka pohjautuvat E.B. Lohrmannin 1844 tekemiin yläalkeiskoulusuunnitelmiin. Yläalkeiskoulun jälkeen rakennuksessa toimi normaalilyseo ja sittemmin posti 1890-1953. Hämeenlinnan normaalilyseo rakennettiin 1888 arkkitehtien G. Wileniuksen ja M. Schjerfbeckin suunnitelmien mukaan. Rakennusta laajennettiin kahdella siipiosalla 1936 (Y. Sadeniemi, G. Wigström). Keskuskansakoulu valmistui 1938 Rakennushallituksen yliarkkitehti Martti Välikankaan suunnitelmin.

Maanmittauskonttori rakennettiin läänin maanmittauskonttoriksi 1910-1911 Yleisten rakennusten ylihallituksen piirustusten mukaan (R. Björnberg 1909). Rakennusta laajennettiin 1939 ja arkisto-osaa korotettiin 1959.

Kunnallisen kylpylaitoksen rakennutti 1912 yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Jugendtyylisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Birger Brunila. Rakennus on asuin- ja toimistokäytössä.

Hämeenlinnan lyseon venäjänkielen lehtorin E.W. Palanderin talon kaksi uusrenesanssityylistä asuinrakennusta valmistuivat 1861. Rakennuksissa aloitti toimintansa 1992 Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kotimuseo, joka avattiin yleisölle 1995.
 
Lisätietoa
E.J. Tammio, Hämeenlinnan Normaalilyseon synty ja vaiheet. Hämeenlinnan Normaalilyseo 1873-1887-1913.

K.O. Lindeqvist, Hämeenlinnan kaupungin historia 3. Hämeenlinna 1930.

Henrik Lilius, Suomalaisen koulutalon arkkitehtuurihistoria. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 83. 1982.

Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Pikkutori, Suomen kasarmit ja vanha hautausmaa
asemakaavoitus, rakennushistoria ja kaupunkikuva
Tmi Lauri Putkonen, raportti 16.5.2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; koulu; muu hallintorakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Hämeenlinnan Lyseo.

Entinen yläalkeiskoulu Hämeenlinnan Koilliskulmassa.

Puutaloja Lukiokadulla Hämeenlinnan Koilliskulmassa.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Hämeenlinnan Koilliskulman puutalokorttelit ja koulut
 
© Museovirasto 2009