Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kruunupyy Pohjanmaa

Tastin kylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tastin kylä
Kuvaus
Tastin kylä on rakennuskannaltaan hyvin säilynyt, tiivis, tyypillinen Pohjanmaan jokivarren asutuskeskittymä koskipaikan ja joen ylityspaikan kohdalla. Alavetelin nuorisoseurantalo Tastin kylässä on poikkeuksellisen komea jugendrakennus, joka maisemallisesti hallitsevalle paikalla kylärakenteessa.

Alavetelin Överbyssä, Tastin mäellä on noin kymmenen yksikerroksisen talonpoikaistalon ryhmä runsaine talousrakennuksineen. Osittain 1700-luvulta periytyvä rakennuskanta muodostaa tiiviin kokonaisuuden mäen harjanteella, Perhojoen mutkan yläpuolella. Pappilankosken kohdalta Tastin mäelle nousee koivujen reunustama vanha Kokkolan ja Jyväskylän välinen maantie. Kyläkuvaan kuuluu myös 1950-luvun kansakoulu, jota on myöhemmin lajennettu.

Alavetelin nuorisoseurantalo Gillestugan on poikkeuksellisen komea jugendrakennus. Rakennuksen kruunaa torni, joka erottaa sen maaseudun muista rakennuksista. Seurantalo on vuorattu pysty- ja vaakasuuntaisella laudoituksella ja rakennuksen nurkat, räystäät sekä pieniruutuiset ikkunat on koristeltu taidokkailla listoilla.
 
Historia
Vetelin- eli Perhonjoen jokivarteen syntyi vakinaista asutusta jo keskiajalla. 1560-luvulla jokivarren Alavetelissä ja Räyringissä oli 9 taloa. Asutus keskittyi Alavetelissä monitaloisina ryhminä jokivarteen. Överbyn Tastista kehittyi entisen Alavetelin kunnan suurin keskus 1950-luvulle tultaessa.

Alavetelin nuorisoseura, Nedervetil Ungdomsförening, perustettiin Suomen ensimmäisten nuorisoseurojen joukossa 1895. Ensimmäinen nuorisoseuraintalo valmistui pari vuotta seuran perustamisen jälkeen ja osoittautui pian liian pieneksi. Uuden seuraintalon rakentaminen aloitettiin kylän keskeisimmälle paikalle, sillä haluttiin, että seurantalo erottuu kylän muista rakennuksista ja näkyy kauas. Talkoovoimin rakennettu talo Gillestugan valmistui 1910, mutta vain kolmen vuoden kuluttua koko rakennus paloi maan tasalle. Uuden seurantalon suunnitelmat tilattiin nuorelta rakennusmestarilta Karl Johan Ahlskogilta ja uusi komea Gillestugan valmistui yhdeksässä kuukaudessa. Rakennusta laajennettiin 1936.
 
Lisätietoa
Den österbottniska byn. En samling minnesbilder. Utgivna av Hembygdsförening Svenska Österbottningar i Helsingfors 1943.

Nedervetil kommun - Hembygdsbok. Jakobstad 1958.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Svenska Österbottens historia I. Svenska Österbottens landskapsförbund. Vasa 1977.

Tommi Saarela, Tapani Tommila, Mirva Pulli, Nuorisoseurantalot Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Alueelliset ympäristöjulkaisut 126. Vaasa 1999.

Maria Kurtén - Susanne Öst - Rose-Marie Back - Minna Torppa - Sari Tallgren, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; seurantalo; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
Nygårdin ja Mellanängin päärakennukset Alavetelin Överbyssä (Tast). Tuija Mikkonen 2007
Nygårdin ja Mellanängin päärakennukset Alavetelin Överbyssä (Tast). Tuija Mikkonen 2007.
Alavetelin nuorisoseurantalo Gillestugan. Tuija Mikkonen 2007
Alavetelin nuorisoseurantalo Gillestugan. Tuija Mikkonen 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009