Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Asikkala Päijät-Häme

Vesivehmaan kylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vesivehmaan kylä
Kuvaus
Vesivehmaan keskustan rakenteelle on ominaista pohjois-eteläsuuntainen nauhamaisuus, joka toistuu kylän raitissa ja sitä myötäilevässä asutuksessa, peltolaaksoissa ja harjanteissa. Vesivehmaan kylän maisemakuvalle onkin tyypillistä mäenkumpareiden ja laaksojen luoma vaihtelevuus. Kylässä on useita avokallioisia mäkiä. Vehkoon maatilojen rakennukset muodostavat näyttävän kokonaisuuden mäen harjanteelle.

Vesivehmaan kylä on sijoittunut II Salpausselän eteläpuolella olevaan viljelyvyöhykkeeseen. Vanha, harjua seuraava maantie sivuaa Vesivehmaan kylää sen pohjoispuolella. Kylän läpi kulkeva raitin linjaus on 1700-luvulta ja osa entistä Helsinki-Jyväskylä -tietä.

Rakennuskanta koostuu pääasiassa maatilojen talouskeskuksista. Useille kantatiloille on rakennettu uudet päärakennukset 1910- ja 1920-luvuilla. Lisäksi rakennuskantaan kuuluu jonkin verran mökkiasutusta, entinen kestikievari, kauppa ja rukoushuone. Kylän keskustassa on jugendtyylinen nuorisoseurantalo.
 
Historia
Varhaisimmat kirjalliset tiedot Vesivehmaan eli Vehmaan kylästä ovat 1400-luvulta. Nimensä kylä lienee saanut sijaintinsa ja maaperänsä mukaan. Hollolan puolella olevasta Maavehmaasta katsottuna Asikkalan Vehmaa oli veden takana. Kylää pohjoispuolelta sivuava tie on peräisin keskiajalta.

Uuden ajan alussa kylässä oli 21 taloa ja se oli yksi Vesijärven ympäristöön kasvaneista suurista kylistä. Keskiaikainen suurkylä on myöhemmin levinnyt nauhamaiseksi muodostelmaksi raitin ja mäenharjanteiden varsille.

Kylän pohjoispuolelle, Vesivehmaankankaalle, rakennettiin lentokenttä 1939-1940. Sodan jälkeen kentällä toimi varuskuntana Ilmatorjuntarykmentti 2 aina 1950-luvulle saakka.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Yrjö Blomstedt, Asikkalan historia. Asikkalan kunta 1982.

Annu Tulonen, Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö, Alueiden käyttö. Ympäristöministeriö. Helsinki 1998.

Anneli Mäkelä-Alitalo, Vesivehmaan seudun kylien historia 1, Vesivehmaan kyläyhdistys 2005.

Reijo Husar, Vesivehmaan seudun kylien historia 2. Vesivehmaan kyläyhdistys 2005.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Asikkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 108/2006. Hämeen ympäristökeskus, Asikkalan kunta 2006.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; seurantalo; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Nuorisoseurantalolta itään avautuvaa Vesivehmaan viljelymaisemaa. Henrik Wager 2004
Nuorisoseurantalolta itään avautuvaa Vesivehmaan viljelymaisemaa. Henrik Wager 2004.
Vesivehmaan viljelymaisemaa Minna Pesu 2006
Vesivehmaan viljelymaisemaa Minna Pesu 2006.
Ylä-Vähälä idästä. Henrik Wager 2004
Ylä-Vähälä idästä. Henrik Wager 2004.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009