Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Orimattila Päijät-Häme

Ratulan kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ratulan kartano
Kuvaus
Ratulan ulkoasultaan uusklassistinen päärakennus, puisto ja viljelykset muodostavat merkittävän maisema- ja asutushistoriallisen kokonaisuuden.

Ratulan kartano sijaitsee Villikkalanjärven koillisrannalla Lanskinjokivarressa, jossa avautuu hyvin laaja 1700-luvun lopun viljelymaisema. Kartanomaisemaa halkoo 1700-luvun linjauksen säilyttänyt maantie. Peltoaukeata rajaavat kallioiset kumpareet ja harva asutus.

Kartanon nykyisen rakennuskannan ulkoasu on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Kumpareella olevalle kartanolle johtaa vanhojen koivujen ja nuorten tammien reunustama kujanne.

Kartanon pihapiirissä on talousrakennuksia 1800-luvulta ja englantilaistyylisessä puistossa on huvimajoja ja puistorakennelmia, mm. 1854 rakennetut Iloniemi-paviljonki ja Eugenien telttakattoinen paviljonki. Empirevaikutteineen viljamakasiini on luonnopuiston reunassa.

Päärakennusta ympäröivä englantilaistyylinen puisto jatkuu lännessä luonnonpuistona. Luonnonpuistossa sijaitsee Artjärven kotiseutumuseo, jonne on siirretty vanhoja rakennuksia.
 
Historia
Kuningatar Kristiina lahjoitti Ratulan kylän 30-vuotisessa sodassa ansioituneelle kenraali Arvid Forbukselle 1639. Ratulan kartano muodostettiin 1600-luvulla Jakkarilan kartanon lahjoitusmaista. Ratulassa oli tuolloin 17 taloa.

Ratulan kartanon kaksikerroksisen päärakennuksen ensimmäisen kerroksen runko on peräisin 1780-luvulta, vapaaherra Bernd Magnus Stackelbergin ajalta. Ministerivaltiosihteeri Alexander Armfelt (1794-1876) osti Ratulan 1835 ja käynnisti laajennus- ja muutostyöt välittömästi. Arkkitehti C.L. Engelin suunnitelmien mukaan päärakennusta korotettiin kerroksella ja julkisivuun rakennettiin pylväsparien kannattelema keskirisaliitti kolmiopäätyineen. Rakennus vuorattiin empirelaudoituksin ja -listoituksin. 1890-luvulla kartanon päärakennuksessa tehtiin muutostöitä arkkitehti Carl Armfeltin suunnitelmin ja 1922 entistävä korjaus.

Kartanon omistaja, agronomi Gustaf Alexander Rotkirch perusti luonnonpuistoon ulkoilmamuseon 1923.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. 1845.

G. Alex Rotkirch, Ratula. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.

Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat III. Helsinki 1943.

Bo Lönnqvist, Den ritualiserad vardag. Herrgårdsliv på Ratula gods i Artsjö kring sekelskiftet 1900. Finskt Museum 1988.

Irma Lounatvuori, Engel Armfeltien palveluksessa. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi 1990.

Antero Antin (toim.), Luonnollisesti Artjärvi. Pitäjäkirja. Artjärven kunta 1997.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Artjärvi. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 107/2006. Hämeen ympäristökeskus, Artjärven kunta 2006.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; museo; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Ratulan kartanon päärakennus. Minna Ryyppö 2006
Ratulan kartanon päärakennus. Minna Ryyppö 2006.
Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema Ratulan kartanon viljamakasiini. Minna Ryyppö 2006
Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema Ratulan kartanon viljamakasiini. Minna Ryyppö 2006.
Artjärven kotiseutumuseon siirrettyjä vanhoja rakennuksia. Minna Ryyppö 2006
Artjärven kotiseutumuseon siirrettyjä vanhoja rakennuksia. Minna Ryyppö 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009