på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Orimattila Päijät-Häme
Ratulan kartano
Kuvaus
Ratulan ulkoasultaan uusklassistinen päärakennus, puisto ja viljelykset muodostavat merkittävän maisema- ja asutushistoriallisen kokonaisuuden.

Ratulan kartano sijaitsee Villikkalanjärven koillisrannalla Lanskinjokivarressa, jossa avautuu hyvin laaja 1700-luvun lopun viljelymaisema. Kartanomaisemaa halkoo 1700-luvun linjauksen säilyttänyt maantie. Peltoaukeata rajaavat kallioiset kumpareet ja harva asutus.

Kartanon nykyisen rakennuskannan ulkoasu on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Kumpareella olevalle kartanolle johtaa vanhojen koivujen ja nuorten tammien reunustama kujanne.

Kartanon pihapiirissä on talousrakennuksia 1800-luvulta ja englantilaistyylisessä puistossa on huvimajoja ja puistorakennelmia, mm. 1854 rakennetut Iloniemi-paviljonki ja Eugenien telttakattoinen paviljonki. Empirevaikutteineen viljamakasiini on luonnopuiston reunassa.

Päärakennusta ympäröivä englantilaistyylinen puisto jatkuu lännessä luonnonpuistona. Luonnonpuistossa sijaitsee Artjärven kotiseutumuseo, jonne on siirretty vanhoja rakennuksia.
 
Historia
Kuningatar Kristiina lahjoitti Ratulan kylän 30-vuotisessa sodassa ansioituneelle kenraali Arvid Forbukselle 1639. Ratulan kartano muodostettiin 1600-luvulla Jakkarilan kartanon lahjoitusmaista. Ratulassa oli tuolloin 17 taloa.

Ratulan kartanon kaksikerroksisen päärakennuksen ensimmäisen kerroksen runko on peräisin 1780-luvulta, vapaaherra Bernd Magnus Stackelbergin ajalta. Ministerivaltiosihteeri Alexander Armfelt (1794-1876) osti Ratulan 1835 ja käynnisti laajennus- ja muutostyöt välittömästi. Arkkitehti C.L. Engelin suunnitelmien mukaan päärakennusta korotettiin kerroksella ja julkisivuun rakennettiin pylväsparien kannattelema keskirisaliitti kolmiopäätyineen. Rakennus vuorattiin empirelaudoituksin ja -listoituksin. 1890-luvulla kartanon päärakennuksessa tehtiin muutostöitä arkkitehti Carl Armfeltin suunnitelmin ja 1922 entistävä korjaus.

Kartanon omistaja, agronomi Gustaf Alexander Rotkirch perusti luonnonpuistoon ulkoilmamuseon 1923.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. 1845.

G. Alex Rotkirch, Ratula. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.

Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat III. Helsinki 1943.

Bo Lönnqvist, Den ritualiserad vardag. Herrgårdsliv på Ratula gods i Artsjö kring sekelskiftet 1900. Finskt Museum 1988.

Irma Lounatvuori, Engel Armfeltien palveluksessa. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi 1990.

Antero Antin (toim.), Luonnollisesti Artjärvi. Pitäjäkirja. Artjärven kunta 1997.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Artjärvi. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 107/2006. Hämeen ympäristökeskus, Artjärven kunta 2006.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; museo; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Ratulan kartanon päärakennus.

Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema Ratulan kartanon viljamakasiini.

Artjärven kotiseutumuseon siirrettyjä vanhoja rakennuksia.
 
Kartta: Ratulan kartano
 
© Museovirasto 2009