på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenkyrö Pirkanmaa
Hämeenkyrön vanha keskusta
Kuvaus
Hämeenkyrön kirkonkylä kirkkoineen, pappiloineen, kansakouluineen, pankkeineen ja apteekkeineen sekä kunnan viranhaltijoille rakennettuine asuintaloineen kuvastaa hyvin suomalaisten kirkonkylien 1900-luvun alkupuolen kehitysvaihetta. Hämeenkyrön pappilalla on erityistä henkilöhistoriallista merkitystä valtiomies ja suomalaisuusmies Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen nuoruudenkotina.

Hämeenkyrön kirkonkylän vanha ydinkeskusta sijoittuu Kirkkojärven ja siihen laskevan Pappilanjoen pohjoisrannalle avoimen viljelymaiseman ympäröimälle mäelle. Mäkeä kiertävä kirkonkylän raitti, Yrjö-Koskisentie, on osa keskiaikaista Hämeenkankaantietä.

Kyläraitin kaarteessa on myöhäisempiren kaudelta oleva kirkkoherranpappila, joka toimii nykyisin seurakuntatilana. Pappila on senaattori ja fennomaanipoliitikko Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen nuoruudenkoti. Vuosina 1780-82 rakennettu päätytornillinen kirkko sijaitsee mäellä pappilan yläpuolella ja vanhin hautausmaa nykyisen kirkon ympärillä. Kirkkojärven rannalla sijaitsevalla hautausmaalla oleva 1895 rakennettu kappeli on lähellä nykyistä edeltäneen kirkon paikkaa.

Kirkonkylän raitin varrella on säilynyt yhtenäinen rivistö kirkonkylän virkamiessäätyläisten vanhoja rakennuksia; mm. kunnanlääkärille ja kunnan eläinlääkärille 1920-luvulla rakennetut asuintalot, entinen apteekki sekä vanha kansakoulu ja pankkitalo, jotka ovat peräisin kirkonkylän 1900-luvun alussa tapahtuneesta kehitysvaiheesta. Rakennusrivin päätteenä on peltomaisemaan liittyvän Tuokkolan ratsutilan klasissistinen, pylväskuistin koristama, päärakennus puistoineen.

Pappilanjoen etelärannalla on Uskelan kylätontin alue ja kirkonkylän vanhin 1875 rakennettu kansakoulu. Vanhat kauppa-, leipomo- ja matkustajakotirakennukset sekä joukko asuinrakennuksia ovat säilyneet. Entinen matkustajakoti on toiminut käräjätupana.

Hämeenkyrön vanha keskusta sijaitsee osittain "Sasin - Mahnalanselän kulttuurimaisemat" -nimisellä valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.
 
Historia
Hämeenkyrön kirkko rakennettiin 1780-1782 Tukholman yli-intendentin virastossa laadittujen suunnitelmien mukaan. Kirkon paikaksi valittiin pappilasta lohkaistu alue pappilan luoteispuolella. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa perustettiin 1870-luvulla. Kruununmakasiini rakennettiin 1820 ja kirkkoherranpappila 1849. Valtiomies ja historiantutkija Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vietti nuoruutensa Hämeenkyrön pappilassa ja julkaisi 1851 ensimmäisen suomenkielisen pitäjänkertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä.

Kunnallisen itsehallinnon myötä Hämeenkyröön perustettiin kunnanlääkärin ja -eläinlääkärin virat 1900-luvun ensi vuosina. Kunnanhallinnon rakennuksia varten ostettiin seurakunnalta laaja maa-ala 1940-luvulla. Maaseudun keskusrakennustoimiston piirustuksilla rakennettu kunnantalo ja asuinrakennus valmistuivat 1950-luvun alussa.
 
Lisätietoa
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä. Hämeenkyrön kunta ja seurakunta 1951.

Pentti Jokinen, Hämeenkyrön kirkko 1770-luvulta lähtien. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia. Helsingin yliopisto 1984.

Terhi Nallinmaa-Luoto, Hämeenkyrön historia II. Hämeenkyrön kunta, Hämeenkyrön seurakunta 1990.

Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelma. Hämeenkyrön kunta 1997.

Anu Soikkeli, Vanhat pappilat, menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.

Terhi Nallinmaa-Luoto ja Marja Agge, Hämeenkyrön historia III. Hämeenkyrön kunta 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko; kylä; merkkimieskoti; muu hallintorakennus; pappila; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Hämeenkyrön kirkkoherran pappila.

Hämeenkyrön kirkko.

Hämeenkyrön kyläraitti ja pappilan rakennus.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Hämeenkyrön vanha keskusta
 
© Museovirasto 2009