på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kokkola Keski-Pohjanmaa
Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta
Kuvaus
Poronluodonkarin pyyntiyhteisön historiallisen rakennuskannan muodostavat etelärannan kalasatama, pieni kalastajakylä, saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvä maamme vanhin kalastusloisto sekä vanha kivikummeli.

Kälviän edustalla sijaitseva Poroluodonkari eli Krunni on noin 700 metriä pitkä, mäntymetsää kasvava kalliosaari. Suurin osa Krunnin rakennuksista on entisiä kalastuskämppiä. Kalakämppäasutus on keskittynyt luonnonsataman lähelle. Krunnin vanhimmat kämpät ovat sijainneet saaren itärannalla, jossa vielä on näkyvissä rakennusten sijoja. 1700-1800-luvuilla rakentaminen on siirtynyt maankohoamisen seurauksena saaren itäosasta länsirannalle.

Kalakämppä koostuu hirsisestä tulisijallisesta asuinhuoneesta jonka päädyssä on lautarakenteinen porstua. Krunnin vanhin kämppä lienee rakennettu 1900-luvun alussa. Nykyinen asutus sijaitsee karin eteläkärjessä missä myös on valtion 1970-luvulla rakentama satama.

Krunnin kalaloisto tunnetaan nimellä Lyysi. Kalastusloisto on matalan kivijalan varaan tehty pieni kuusikulmainen puurakennus. Loistossa on pärekatto, sekä kapea lyhtytorni, jossa on pidetty merkkivaloa kalastajien tarpeisiin. Aiemmin rakennuksessa poltettiin avotulta, jolloin sen merenpuoleisissa seinissä olleet suuret seinäluukut on avattu. Nykyisin seinät ovat umpinaiset.
 
Historia
Poroluodonkari eli Krunni mainittiin kälviäläisten silakanpyyntipaikkana jo 1550-luvulla, jolloin karilla kalasti kuusi venekuntaa. Vilkkainta kalastus oli 1800-luvun lopussa jolloin Krunnilla kalasti 30 venekuntaa. Autonomian aikana Krunnilla asuttiin vain silakanpyynnin aikaan, myöhemmin kalastajien viettämä aika pidentyi. Venekunta, johon kuului kolme henkilöä, asui samassa kala-kämpässä.

Kalastajien turvallisuutta lisäämään rakennettiin Krunniin kalaloisto 1700-luvulla. Loistoon sytytettiin tarvittaessa merkkivalo opastamaan kalastajia ulapalta tukikohtaan ja sen mukaan suunnistettiin verkonlaskupaikoille. Loisto peruskorjattiin 1990-luvun lopussa.

Krunnille rakennettiin 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa saarnahuone joka hävisi 1900-luvun alussa. Krunnissa ei pidetty jumalanpalveluksia joka sunnuntai, vaan muutaman kerran kalastuskauden aikana.
 
Lisätietoa
Harri Turunen (toim.), Kälviän ja Ullavan kirja. Kälviä kunta ja seurakunta. JYY:n kotiseutusarja n:o 31. Jyväskylä 1993.

Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999.

Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.

Annika Harjula, Kälviän kulttuurimaisemainventointi, Ruotsalo, Poroluodonkari "Krunni". Kälviän kunnan www-sivut: http://ww.kalvia.fi/kultt/index.htm (20.11.2007).
 
kohteeseen sisältyy:  kausiasunto; majakka; piensatama;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Kartta: Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta
 
© Museovirasto 2009