på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Harjavalta Satakunta
Emil Cedercreutzin Harjula ja Maahengen temppeli
Kuvaus
Harjula, Maahengen temppeli ja taidemuseo on taiteilija Emil Cedercreutzin persoonaan sitoutuva kulttuurikeskus. Rakennukset ja Emil Cedercreutzin keräämä laaja kansatieteellinen kotiseutukokoelma muodostavat näyttävän museo-, henkilö- ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.

Puurakenteinen Harjula on kuvanveistäjä, vapaaherra Emil Cedercreutz Kokemäenjoen rannalle 1914 rakennuttama maaseutuateljeekoti. Taiteilijan suunnittelemassa omaperäisessä rakennuksessa on hyödynnetty vanhoista maalaisrakennuksista purettuja osia. Muita taiteilijoiden rakennuttamia taiteilijakoteja maaseudulla ovat esimerkiksi Kalela, Ainola, Visavuori ja Hvitträsk.

Harjulan yhteydessä on museoksi rakennettu Maahengen temppeli. Tämän alkuperäisen Maahengen temppelin rinnalla on Emil Cedercreutzin säätiön ja Harjavallan kaupungin rakennuttama taidemuseo, uusi Maahengen temppeli, Cedercreutzin kokoelmia ja museotoimintaa varten. Taidemuseo on Satakunnan ensimmäinen taidemuseorakennus.
 
Historia
Emil Cedercreutz (1879-1949) syntyi Köyliönkartanossa. Hän rakennutti taiteilijakoti Harjulan Kokemäenjoen Havingin kosken partaalle 1914. Muistiinpanoissa taiteilija kuvasi tapahtumaa seuraavasti: "ostin maan ja joukon vanhoja hirsirakennuksia.- Kaikki nuo rakennukset liitettiin toisiinsa yhdistävin käytävin ja vilpoloin ja erilaisten talojen muodostamasta yhdistelmästä syntyi erikoinen, monipuolinen ryhmä." Harjulaa edelsi Ilmilinna -niminen maaseutuateljeekoti, joka rakennettiin Köyliöön Ilmiinjärven rannalle Köyliönkartanon maille 1905.

Cedercreutzin Satakunnasta kerättyjen esineiden säilytykseen tarkoitettu museorakennus, Maahengen temppeli, rakennettiin kuudessa vaiheessa 1916-1942.

Harjulan pihaan valmistui ateljee ja veistossali 1936. Emil Cedercreutzin säätiö laajensi rakennusta 1956 kahdella näyttelyhallilla. Uusi museorakennus rakennettiin arkkitehti Jonas Cedercreuzin suunitelmin 1971, 1977 ja 1996. Viimeisen vaiheen piirustukset ajantasaisti arkkitehti Mariana Cedercreutz.

Maahengen temppelillä ja kokoelmilla taiteilija halusi kunnioittaa maatyötä, maan, auringon ja ihmisen yhteistyötä. Museoon tallennettiin Kokemäenjokilaaksosta kerättyä maaseudun elämästä kertovaa esineistöä. Vähitellen museo laajeni esittelemään Ala-Satakunnan kansan kulttuuria.
 
Lisätietoa
Niilo Valonen, Maahengen temppeli. 1946.

Ritva Kava, Emil Cedercreutz - Satakunnan eurooppalainen: kuvanveistäjä kotiseutu- ja museomiehenä. Historiallisia tutkimuksia 180. Suomen historiallinen seura 1993.

Maahengen temppeli: opas maaseudun entisaikain elämänmenon tuntemiseen. Harjulan Kilta. Harjavalta 1995.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; merkkimieskoti; museo;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Emil Cedercreutzin Harjula ja Maahengen temppeli
 
© Museovirasto 2009