på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kittilä Lappi
Särestöniemen erämaatila ja ateljee
Kuvaus
Särestöniemi on edustava esimerkki omavaraistalouteen perustuvasta elämänmuodosta Pohjolassa. 1800- ja 1900-luvun vaihteen erämaatila ja asuinkenttä on täydentynyt ainutlaatuisella tavalla taiteilijakodiksi ja taidegalleriaksi samassa pihapiirissä elämäntyönsä tehneen kuvataiteilijan, Reidar Särestöniemen vaikutuksesta. Asuinsijalla ja sen lähiympäristöllä on poikkeuksellisen vahva yhteys taiteilijan elämänvaiheisiin ja tuotantoon.

Ounasjokivarressa sijaitseva Särestöniemi on erityisluonteinen kahden rakennusperinteen yhdistelmä. Vanhaksi Särestöksi kutsuttu pihapiiri koostuu hirsirakennuksista Ounasjoen rannalla. Pihapiiriin kuuluu kymmenkunta alueen kaikkiaan noin kahdestakymmenestä rakennuksesta, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Päärakennus 1870-luvulta, navetta ja tallirehto rajaavat avokulmaista pihapiiriä kolmelta sivulta. Vanhan Särestön rakennukset ovat maalaamatonta veistettyä hirttä ja pääosin pärekattoisia.

Vanhan Särestön takana olevassa metsässä on Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Reidar Särestöniemen (1925-1981) ateljee. Pietilöille ominainen, luonnosta innoituksensa ammentava muotoaiheisto toteutuu tässä tapauksessa poikkeuksellisesti puurakentamisessa. Modernissa arkkitehtuurissamme tällaiset hirsirakennukset ovat harvinaisuus. Taiteilijakotina Särestöniemi on suomalaisen erämaa-ateljeeperinteen ehkäpä merkittävin jatkaja ja uusintaja 1900-luvun jälkipuolella.

Vanhan Särestön pihapiirin vieressä on galleriarakennus ja kaksikerroksinen kahvila. Pietilöiden arkkitehtipariskunnan käsialaa on myös kaksikerroksinen kahvila, jonka yläkerrassa on työtilat. Rakennus toimii alueen keskuksena ja museokävijöiden vastaanottotilana.
 
Historia
Kittilän Särestöniemessä tiedetään asutun pitkään ennen kuin taiteilija, professori Reidar Särestöniemen isovanhemmat asettuivat sinne 1888 ja kirjattiin kirkonkirjoihin uuden asuinpaikkansa mukaan.

Taideopintojen jälkeen 1960-luvulla Reidar palasi maalaamaan synnyinkotiinsa. Työlle omistautumista ja menestymistä seurasi määrätietoiset ja kunnianhimoiset ateljee- ja galleriahankkeet, joiden hirsiarkkitehtuuri toteutti taiteilijan omia ideoita ja mieltymyksiä. Ensimmäinen 1965 valmistunut ateljee paloi 1977 ja uusi valmistui seuraavana vuonna.

Kohteen pääkäyttö on nykyisin museo- ja näyttelytoiminta, jota harjoittaa 1985 perustettu Särestöniemen museosäätiö. Museokäyttöön on liittynyt pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen rakennusten entistämistyö.
 
Lisätietoa
Jarmo Lokio, Kittilän kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 540. Ympäristöministeriö 1999.

Marjut Aikio ja Matti Aikio, Särestö - taiteilijan koti. Minerva 2005.

Antti Pihkala, Särestön karu kauneus. Arkkitehti 4/2007.
 
kohteeseen sisältyy:  merkkimieskoti; museo; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Särestöniemen galleria.

Särestöniemen ateljeerakennus.

Särestöniemen erämaatilan päärakennus.
 
Kartta: Särestöniemen erämaatila ja ateljee
 
© Museovirasto 2009