på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Raasepori Uusimaa
Lindön kartanomaisema
Kuvaus
Lindön kartanomaisema on Länsi-Uudellemaalle tyypillinen, pienimittakaavainen kokonaisuus, johon kuuluvat vuosisataiset Gretarbynlahden rantapellot sekä kartanon korkeatasoinen rakentaminen.

Lindön kartano on Tenholan kirkolta Bromarviin johtavan tien varressa, Lindönlahden ja Gretarbynlahden välisen kannaksella. Kartanorakennukset sijaitsevat korkealla etelärannalla, talousrakennukset maantien pohjoispuolella omana ryhmänään ja alustalaisten asuinrakennukset ja koulu maisemamuotoihin huolellisesti sijoitettuina metsien raajamien peltoaukeiden laidoilla. Tammimetsät ja lehtevät jalopuut viestivät alueen pitkästä kulttuurihistoriasta. Kartanon viljelykset ovat sijoittuneet pohjoispuolisen Gretarbynlahden rannalle.

Lindön kartanon päärakennus vastaa suhteiltaan ja yleispiirteiltään kustavilaisen kauden kartanorakentamisen ihannetta, mutta sitä on jonkun verran muutettu 1930-luvulla, esimerkiksi keskiosaa on korostettu klassillisella pilastereiden kannattelemalla päätykolmiolla.

Kartanoa ympäröi puisto jalopuineen, lampineen ja uimahuoneineen. Talousrakennuksia on säilynyt 1800-luvun puolivälistä ja 1900-luvun alusta. Puukujan reunustaman tien pohjoispuolella on suurikokoinen navetta sekä työntekijöiden asuinrakennuksia, joista muutaman on suunnitellut arkkitehti Hj. Åberg.
 
Historia
Lindö on 1500-luvulta periytyvä rälssisäteri, johon myöhemmin on liitetty useita tiloja, mm. keskiaikainen Gretarbyn ratsutila. Lindön rälssin tunnetuin haltija lienee 1600-luvun alkupuolen valtakunnankansleri Axel Oxenstierna.

Päärakennus rakennettiin usessa vaiheessa; vanhimmat osat valmistuivat ilmeisesti 1820-luvulla. Rakennukseen tehtiin taitekatto 1904 ja 1930-luvulla julkisivumuutoksia arkkitehti Ragnar Gustafssonin suunnitelmien mukaan.

Lindön kansakoulu valmistui 1910-luvulla jonkin matkaa kartanolta Bromarvin kirkonkylään päin. Kartanoon kuului 1930-luvulta laaja omenatarha, jonka runsas tuotanto oli maankuulu.
 
Lisätietoa
Oscar Nikula, Tenala och Bromarf socknars historia. 1938.

Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.). Suomen kartanot ja suurtilat I. Helsinki 1939.

Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; koulu; navetta; pihapiiri; puisto; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Lindön kartanomaisema
 
© Museovirasto 2009