på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hattula Kanta-Häme
Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus
Kuvaus
Hattulan Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen maarekisterikylät lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen kuvastavat poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena asutuksen jatkuvuutta Hämeessä esihistorialliselta ajalta nykypäiviin.

Lehijärven ympäristön vanhoista kyläkeskuksista monissa on säilynyt perinteinen tiivis muoto keskiaikaisperäisen, mahdollisesti jopa vanhemman kylätontin paikalla. Järven etelärannan kylät, Nihattula ja Sattula, sijaitsevat historiallisen Hiidentien varrella. Myös kyläkeskuksista aikoinaan 1700- ja 1800-luvuilla siirretyt talot muodostavat perinteiseen, rakentamisajalleen tyypilliseen tapaan rakennettuja kokonaisuuksia. Uudisrakentamista on kylissä toteutettu viime vuosikymmeninä varsin vähän. Rautakauden kalmistot ovat osa aktiivista laidunmaisemaa.

Kylistä Armijärven rannalla sijaitsevassa Nihattulassa ja Lehijärven lounaisrannalla sijaitsevassa Sattulassa on säilynyt tiivis kylärakenne erityisen hyvin. Ihalemmen kylän asutus on levinnyt rantapelloilla oleville mäenharjanteille. Vanha kylätontti sijaitsi Ihaniemen talon paikalla. Kylään liittyvä asutus on lisäksi levinnyt pohjoiseen Marttaristintien varrelle. Vauraasta maanviljelyseudusta kertovat kantatilojen ja mäkitupien lisäksi 1860-luvulla rakennettu Pelkolan kartanon päärakennus. Julkista rakentamista edustavat Pelkolan ja Nihattulan koulut.
 
Historia
Viljelyn merkit Lehijärven ympärillä ovat peräisin viimeistään 500-700 -luvuilta. Raimaanmäeltä löydetty polttokenttäkalmisto ja alueen kahdeksan uhrikiveä osoittavat pysyvän asuinkulttuurin juontavan ainakin viikinkiajalta.

Lehijärvi oli keskiajalla Hattulan tytärpitäjä ja kappeli kuten Kalvola ja Tyrväntökin. Lehijärven puinen kappeli sijaitsi Torttolanmäen länsipuolella. Lehijärven kappeliseurakunta sulautui Hattulan emäseurakuntaan 1600-luvun lopulla, mutta itsenäisenä hallintopitäjänä Lehijärvi pysyi aina 1830-luvulle.

Kirjallisissa lähteissä Lehijärven kylistä esimerkiksi Sattula mainitaan jo 1411. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen kylät olivat jo poikkeuksellisen suuria, niissä oli taloja seitsemästä neljääntoista.

Pienemmän Armijärven rannalla olevan Nihattulan rakennuskantaan vaikutti läheinen Parolan leirialue, venäläisten upseerien perheet viettivät kesälomiaan kylässä, jonne rakennettiin myös huviloita. Leirin vaikutuksesta Emil Aaltonen perusti kenkätehtaan kylään 1900-luvun alkupuolella.
 
Lisätietoa
Eero Mäntylä, Hattulan historia. Hämeenlinna 1976.

Lauri Putkonen ja Marja Ivars. Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; koulu; kylä; muinaisjäännös; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Nihattulan rannan rakennuksia.

Sattulan kylää.

Sattulan kylää.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus
 
© Museovirasto 2009