 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Oulu | Pohjois-Pohjanmaa | |
Martinniemen saha |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Martinniemen saha | ||
| Kuvaus | ||
| Martinniemen saha on höyrysahateollisuuden parhaiten säilyneitä esimerkkejä.
Kaksikerroksinen rankorakenteinen saharakennus on vuodelta 1918, jolloin 1905 valmistunutta laitosta on laajennettu osaksi vanhoja rakenteita hyödyntäen. Sahasaliin liittyy myöhempänä lisänä runkoa matalampi sivuosa. Julkisivuissa huomio kiinnittyy katonharjan päällä olevaan lyhtyrakennelmaan sekä päätyikkunoihin. Tukkialtaan ja muun puunkäsittelyn rakennelmia on säilynyt maastossa. Martinniemen saha lienee viimeinen suursaha, jolla on ollut käytössä valta-akseli voimapyörineen. Länsipuolisella Martinniemen Laitakarilla on entinen puuhiomo ja sen höyryvoimala. Puuhiomo oli Suomen ensimmäinen erillään koskesta sijainnut, höyryvoiman varassa toiminut hiomo. Sahan ja hiomon välisen kapean salmen rannalla, poikkeuksellisen lähellä teollisuusrakennuksia on tehtaan johdon puisia asuintaloja. |
||
| Historia | ||
| Martinniemen sahan perusti Kiiminkijoen suiston pohjoispuolelle Keuruun asemapäällikkö Emil Granfelt 1905. Martinniemi Ltd uudisti sahan 1917-1918. Martinniemen viereiselle Laitakarille rakennettiin hiomo ja voimalaitos 1926-1927. Sahalle vedettiin sivuraide Haukiputaan asemalta 1938 ja satama korvasi redit 1970. Saha päätyi osaksi Rauma-Repolaa 1952, joka lopetti sahauksen 1987. Uusi yrittäjä aloitti sahauksen alueella uudelleen 1993, joskin vanha saharakennus jäi vaille käyttöä.
Martinniemen suursaha työllisti Rauma-Repolan aikana enimmillään 1300 henkeä. Iin Röytässä toimineet luotsit siirtyivät Martinniemeen, saha-alueen eteläpuolella olevaan Mustakarin saareen 1960-luvulla, vaiheessa jolloin saaristossa toimineita luotsiasemia ryhdyttiin siirtämään mantereen yhteyteen. Luotsiasemasta muodostui olennainen osa Martinniemen alueen teollista satamamiljöötä ja tärkeä maisemaelementti. |
||
| Lisätietoa | ||
| Raili Rytkönen, Suur-Iin historia 1870-1925. Haukiputaan kunta ja seurakunta, Iin kunta ja seurakunta, Kiimingin kunta ja seurakunta, Kuivaniemen kunta ja seurakunta, Pudasjärven kunta ja seurakunta, Ranuan kunta ja seurakunta, Taivalkosken kunta ja seurakunta, Yli-Iin kunta ja seurakunta, Ylikiimingin kunta ja seurakunta, 1978.
Terho A. Könönen, Martinniemen saha 75 vuotta. Joensuu 1981. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa. Kulttuurihistorialisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 18. Helsinki 1996. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; muu tuotantorakennus; saha; satama; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU