| Kuvaus |
Hyrynsalmen rautatieasema-alue on hyvä esimerkki juuri ennen toista maailmansotaa valmistuneesta ja 1950- ja 1960-luvuilla täydentyneestä asemamiljööstä. Hyrynsalmi on toisen maailmansodan aikainen, strategisesti tärkeä pääteasema.
Kontiomäeltä Taivalkoskelle johtavan radan varrella sijaitsevalla Hyrynsalmen asemalla on asemarakennuksen ja tavaramakasiinin lisäksi neljä asuinrakennusta ja niiden talousrakennukset. Rakennukset sijoittuvat yhtenäisenä rivistönä aseman taakse laajahkolle asema-alueelle. Rakennukset ovat vuosilta 1935-1941 ja jälleenrakennuskaudelta 1950-1960-luvulta. |
| |
| Historia |
Savonradan jatkoyhteyksien rakentaminen Kajaanista viivästyi yrityksistä huolimatta. Yhteys pohjoiseen Kontiomäelle rakennettiin 1923 ja jatkoyhteys Kontiomäeltä Hyrynsalmelle avattiin 1939. Samana vuonna valmistui Hyrynsalmen asemarakennus.
Toisen maailmansodan aikana Hyrynsalmi oli vilkas pääteasema. Huoltokuljetukset itärintamalle tapahtuivat kapearaiteisella kenttäradalla, joka tuhottiin 1944 saksalaisten vetäytymisvaiheessa, mutta jonka linja on edelleen nähtävillä. Raideyhteys palveli Kainuun puutavaran kuljetustarpeita ja 1950-luvulla Hyrynsalmi oli Suomen suurin puutavara-asema. Paikkakunnalla oli tuolloin kaksi toimivaa sahaa. Rataa jatkettiin Suomussalmelle 1955 ja Taivalkoskelle 1962. |
| |
| Lisätietoa |
O. Pietilä, Kontiomäki-Taivalkoski -rautatierakennus. Teknillis-taloudellinen kertomus 1934-38. 1962.
Matti Huurre, Jorma Keränen ja Oiva Turpeinen, Hyrynsalmen historia. Hyrynsalmen kunta ja seurakunta 1988.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
Mika Heikkilä, Hyrynsalmen kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 259. Ympäristöministeriö 1998. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
liikenteenrakennus;
|
| ympäristön nykyluonne:
taajama;
|
| |
PERUSHAKU