 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Teuva | Etelä-Pohjanmaa | |
Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot | ||
| Kuvaus | ||
| Teuvalla on säilynyt poikkeuksellisen monta perinteistä suomenkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä umpipihamaista kokonaisuutta, jotka jakautuvat mies- ja karjapihaan.
Teuvalla tilan kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja usein lyhyempi syytinkitupa on rakennettu pihaan kulmittain. Talonpoikaistalo on pohjaltaan paritupainen ja puolitoista- tai kaksifooninkinen. Teuvan kirkonkylässä Latva-Komsin pihapiiri on hyvin säilynyt ja jaettu mies- ja karjapihaan. 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevat rakennukset ovat alkuperäisessä asussaan. Punamullattu puolitoistafooninkinen pohjalaistalo on rakennettu 1880-luvulla. Tilaan kuuluu tuulimylly ja tien toisella puolella sijaitseva kivinavetta. Kauppilan kylässä Teuvanjoen länsirantaa seuraavan tien varrella on Saksan, Ala-Peuran ja Laulajan tilat. Laulaja on ns. susipiha eli umpipiha, jossa kaksi asuinrakennusta on Teuvalle tyypillisesti L-kirjaimen tapaan kulmittain. Päärakennus on 1887 valmistunut, pohjaltaan paritupainen puolitoistafooninkinen pohjalaistalo ja kaksifooninkinen pikkutupa on rakennettu syytinkituvaksi. Ala-Peuran tila on sijainnut vielä 1840-luvulla jokirannassa. Pihapiiri käsittää puolitoistakerroksisen asuinrakennuksen 1750-luvulta ja ulkorakennusryhmän. Kentta, joka sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Hakalantien ja Kaskistentien risteyksessä kirkonkylän itäpuolella, on tiettävästi ollut umpipiha, jonka lutin läpi on päässyt ajamaan pihaan. Päärakennus on 1800-luvulta, siirretty pihaan 1860-luvulla ja nykyiselle paikalleen 1910, jolloin sitä on myös laajennettu ja siihen on rakennettu kookas kuisti. Pikkutupa on siirretty toisaalle, samoin osa talousrakennuksista on purettu tai siirretty. Äystön kylässä Mäki-Laurilan ja Harjun tilaa ja niiden talouskeskuksia ympäröi avoin viljelysmaisema. Mäki-Laurilassa pihapiiri on lähes umpipihainen ja jaettu mies- ja karjapihaan. Kylätien toisella puolella on kaksi vilja-aittaa ja pitkä liiveri. Kulku miespihaan on perinteisesti porttilutin kautta. Talousrakennukset ovat peräisin 1880-luvulta. Harjun ja Rinta-Harjun tilojen komeat asuinrakennukset seisovat päädyt vastakkain tien molemmin puolin. Pää- ja talousrakennukset muodostavat umpipihamaisen kokonaisuuden. |
||
| Historia | ||
| Teuvan vakituinen asutus sai alkunsa 1500-luvun jälkipuoliskolla Teuvajoen läheisyydessä. Ensimmäisiä taloja olivat Perttula, Komsi, Hakala, Nisula, Äystö, Peura ja Saksa. 1500-luvun lopulla Teuvalla oli noin 15 taloa. Vähitellen Teuvajoen rannat asutettiin Perälänseudusta Äystönluomalle. Isojako toteutettiin Teuvalla 1760-1790-luvulla. 1800-luvun loppuun mennessä jokivarteen oli muodostunut melko yhtenäinen peltojen ja niittyjen jatkumo ja myös pitäjän takamaat olivat asuttuja. Talojen lukumäärä oli lähes sata ja torppia oli yhtä paljon Teuvan itsenäistyessä Närpiöstä omaksi seurakunnaksi 1795.
1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin jatkunut uusjako vaikutti voimakkaasti alueen maisemaan ja rakennuskantaan. Tuolloin, etenkin 1900-1920-luvulla, asuin- ja ulkorakennuksia siirrettiin runsaasti muodostettuihin uusiin tiloihin. Jaon yhteydessä myös suurin osa pitäjän kantataloista siirrettiin kauemmaksi jokirannasta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Anja Sarvas ja Raimo Ranta, Teuvan historia vuoteen 1795. Vaasa 1995.
Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa, kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003. Raimo Ranta ja Ossi Viita, Teuvan historia vuodesta 1796 vuoteen 1953. Teuvan kunta ja Teuvan seurakunta 2006. Keskustaajaman ja Kauppilan osayleiskaava. Kulttuuriympäritöselvitys. Teuvan kunta. Jaakko Pöyry infra. Maa ja Vesi. Luonnos 31.5.2006. Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: navetta; pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus; tuulimylly; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Latva-Komsin pihapiiri. Maria Kurtén 2006. |
Mäki-Laurila. Maria Kurtén 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU