på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kemi Lappi
Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö
Kuvaus
Kemin kirkon ympäristö on Lapin läänin ainoa 1800-luvun ruutuasemakaavaihanteen mukaisesti toteutettu kaupunkikeskusta, jonka puistokaduilla paloalueisiin jaettu kaupunkirakenne on edelleen säilynyt selkeänä kaupunkikuvassa. 1900-luvun alun kirkko ja sen ympäristössä olevat koulurakennukset 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta 1950-luvulle muodostavat kaupungin keskustassa merkittävän julkisten rakennusten kokonaisuuden. Puistokatujen varsilla säilyneet asuintalot ja purjelaivakauden satama-alue rakennuksineen kuvastavat 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kaupunkirakentamista.

Kemin ruutukaava-alueen keskellä sijaitseva, puiston ympäröimänä seisova kivikirkko edustaa gotiikasta vaikutteita hakenutta 1900-luvun alun kirkkorakentamista. Tiilinen, vaaleaksi rapattu kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, johon liittyy epäsymmetrisesti korkea torni. Runkohuoneeseen liittyvät molemmin puolin kaksoispäädylliset poikkisakarat. Ikkunat ovat kolmiosaiset ja sisäänkäynnin yläpuolella on kookas uusgoottilainen pyöröikkuna. Uusgotiikan piirteitä edustavat myös kellotorni sekä nurkkien pikkutornit. Kirkkopuistossa on sankarihautausmaa sekä useita muistomerkkejä sotien vainajien muistolle. Näistä ensimmäinen on kuvanveistäjä Evert Porilan vuoden 1918 sodan valkoisille vuonna 1924 pystytetty patsas. Sankarihautausmaan yhteydessä on kuvanveistäjä Emil Filénin suunnittelema muistomerkki talvi- ja jatkosodassa kaatuneille kemiläisille vuodelta 1949.

Kirkon kanssa kaupunkikeskustan muodostavat kaupunkikuvan kannalta merkittävään koulurakentamiseen lukeutuvat Musiikkiopisto (1899 Alb. Petrelius), Kemin lukio (1930 Hjalmar Åberg), Keskuskoulu (1936 Toivo Salervo), Vanha ammattikoulu (1939 O. J. A. Viljanen, laajennus 1945 Hannu K. Vainio) sekä entinen tyttölyseo (1953 Onni J. Ermala).

Vanhasta kaupunkirakenteesta antaa parhaan kuvan kortteli 107 ja sen säilynyt 1800-luvun lopun rakennuskanta (Jänkälän talo 1875, Pruntsin talo 1874, Penttilän talo 1897, tiilinen jauhomakasiiniksi rakennettu ns. Leipätehdas 1897). Korttelin 107 kokonaisuuteen liittyy Sauvosaarenkatu 18:ssa rikasmuotoinen Junneliuksen talo 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.

Kauppakadun päässä, sisäsataman alueella on entisten tullimakasiinin, tullikamarin ja satamatoimiston muodostama kokonaisuus. Puinen tullimakasiini (1874) ja kivinen tullikamari (1912). Satamatoimisto on 1800-luvun lopulta.

Meripuistossa on ulkomuseoalueen vieressä koristeellinen Puistopaviljonki 1890-luvulta (W. Wilenius). Kemin museon ulkomuseoalueelle on siirretty Rautaniemen puinen 1849 rakennettu asuinrakennus. Alueella on lisäksi kymmenisen vanhaa aittaa.
 
Historia
Kemijokisuuhun suunniteltiin perustettavaksi kaupunki jo 1600-luvulla. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, koska lähistöllä sijaitsi jo Tornion kaupunki.

Kemin perustaminen 1800-luvun puolivälin jälkeen liittyi keisari Aleksanteri II toimenpiteisiin teollisuuden ja merenkulun toimintaedellytysten parantamiseksi. Kenraalikuvernööri Berg antoi Oulun läänin maaherran Alexander Lavoniuksen tehtäväksi selvittää sopiva paikka Kemijokisuulle rakennettavalle tapulikaupungille. Kolmesta vaihtoehdosta valittiin Kemijoen itäpuolella meren rannalla sijaitseva Sauvosaarenniemi.

Asetus Kemin kaupungin perustamisesta annettiin 1856 ja lääninarkkitehti L.I. Lindqvistin tehtäväksi annettiin asemakaavan laatiminen. Kemin kaupungin perustusasiakirja julkaistiin ja aikansa suunnitteluihanteita ja paloturvallisuusmääräyksiä noudatteleva ruutukaava vahvistettiin 1869.

Asemakaavan mukainen rakentaminen tapahtui 1800-luvun loppuun mennessä. Satama tullikamareineen rakennettiin aluksi Laitakarin saarelle, jonne oululainen liikemies Johan Bergbom oli perustanut höyrysahan. Sauvosaareen rakennettiin satama ja tullikamari 1873, kun senaatti oli hyväksynyt piiri-insinööri Knut Granfeltin satamasuunnitelman. Sataman toiminta oli vaatimatonta aina vuoteen 1903, jolloin rautatie Kemiin valmistui. Uusi tullihuone rakennettiin arkkitehti Valter Thomén suunnitelmin 1912.

Kemin kaupunkiseurakunta erotettiin maaseurakunnasta 1902 ja arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Kemin rapattu tiilikirkko valmistui 1903.
 
Lisätietoa
Ossi Hedman, Kemin kaupungin historia sekä katsaus Kemin seudun ja Kemin Lapin varhaisempiin vaiheisiin 1. 1969.

Ossi Hedman, Kemin kaupungin historia 2. 1976.

Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1997.

Peter Brusila, Sauvosaaren lounaisrannan yleiskaava-alue. Luonto, kulttuuri- ja toimintaympäristö sekä maisema. 25.9.2008. Kemin kaupunki, kaavoitustoimi. http://www.kemi.fi/tekpa/kaavoitus/perusselvitys.pdf
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kaava-alue; katutila; kauppa- ja liikerakennus; kaupungin asuintalo; kirkko; koulu; oppilaitos; puisto; satama; tori;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kemin kirkko.

Kemin ruutukaava-alueen vanhaa puutalokantaa, Kauppakadun ja Urheilukadun risteys Sauvonsaaressa.
 
Kartta: Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö
 
© Museovirasto 2009