Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Taivalkoski Pohjois-Pohjanmaa

Kalle Päätalon Kallioniemi

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kalle Päätalon Kallioniemi
Kuvaus
Koillismaalaisen elämän kuvaajana tunnetun kirjailija, professori Kalle Päätalon (1919-2000) kotimuseoksi muutetulla lapsuudenkodilla Kallioniemellä on olennaista merkitystä kirjailijan elämänpiirin ja elämäntyön arvioinnissa ja tulkinnassa.

Päätalon kirjallinen tuotanto koostuu lähes neljästäkymmenestä romaanista, Koillismaa-sarjasta ja omaelämäkerrallisesta Iijoki-sarjasta sekä näytelmistä ja kertomuskokoelmista.

Jokijärvellä, Iijoen rannassa sijaitsevan Päätalon lapsuuden- ja nuoruudenkodin pihapiiri muodostuu tyypillisestä 1920-luvulla rakennetusta ja 1930-luvulla laajennetusta mäkitupapalstan asuintalosta ulkorakennuksineen.
 
Historia
Kalle Päätalon isä Herman Päätalo osti 1922 Kallioniemen mäkitupapalstan, jonka pinta-ala oli vajaat parikymmentä hehtaaria. Hän osti samana vuonna tilalle rakennukseksi Meijerikamarin Mäkelän pihapiiristä, purki sen ja uitti Kallioniemeen, jossa se koottiin uudestaan. Rakennuksessa oli kaksi huonetta: pirtti ja "kööki". Pihapiiriin pystytettiin myös sauna ja aitta. Asuinrakennusta laajennettiin 1931 rakentamalla uusi pirtti talon köökkipäähän.

Kaarlo Alvar (Kalle) Päätalo oli syntynyt 1919 Jokijärvellä metsätyömies, torppari Herkko Päätalon ja palkollisen Riitu Neulikon kahdeksanlapsisen perheen toiseksi vanhimpana. Hän aloitti kansakoulun käytyään metsätyömiehen työt 13-vuotiaana ja asui Kallioniemessä armeijaan lähtöön eli 1939 asti. Toisen maailmansodan jälkeen Päätalo asettui Tampereelle, työskenteli rakennustyömiehenä ja opiskeli rakennusmestariksi. Päätalon esikoisteos julkaistiin 1958 ja 1963 lähtien hän työskenteli vapaana kirjailijana. Päätalo nimitettiin 1978 professoriksi. Hän kuoli 2000.

Kallioniemeä asutettiin vakituisesti kesään 1970 saakka, jonka jälkeen se oli loma-asuntona perikuntalaisilla. Taivalkosken kunta osti pihapiirin 1986 ja luovutti sen 1991 Kallioniemi-säätiölle, joka aloitti Kallioniemessä kotimuseotoiminnan.
 
Lisätietoa
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Seppo Porvali, Kalle Päätalo: elämäkerta 1919-2000: ison miehen savotta. 2000.

Päätalo-instituutin ja Kallioniemi-säätiön www-sivut Kallioniemestä: http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/koti.htm (22.10.2007).
 
kohteeseen sisältyy:  merkkimieskoti; pihapiiri; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009