 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kurikka | Etelä-Pohjanmaa | |
Jalasjärven kirkkoympäristö |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Jalasjärven kirkkoympäristö | ||
| Kuvaus | ||
| Kirkonkylän korkeimmalla mäellä seisova jalasjärveläisen Salomon Köykän (Köhlström) 1800-luvun alussa rakentama Jalasjärven kirkko, 1930-luvulla rakennettu seurakuntatalo ja laaja sankarihautausmaa satoine kiviristeineen muodostavat vaikuttavan, ajallisesti kerroksisen kirkkoympäristön.
Kolmen tien risteyksessä sijaitseva puukirkko on muodoltaan erivartinen, länsitornillinen ristikirkko. Se on järjestyksessään toinen Jalasjärven kirkko ja jalasjärveläisen Salomon Köykän (Köhlström) rakentama. Suunnittelijalleen tyypillisesti kirkon yhteen sakaraan liittyy moninivelinen torni. Torni päättyy 1800-luvun alun pohjanmaalaisille kirkoille tyypillisesti lyhtyyn. Sakaristo on runkohuonetta matalampi ja kapeampi. Ristivarsien päädyissä on eteishuoneet vuodelta 1803. Nykyasuunsa kirkko on vuorattu 1902. Kirkkosalissa on säilynyt Mikael Toppeliuksen kattomaalauksia sekä kirkon vanhempia alttaritauluja. Kirkon vanhin kello on 1730-luvulta ja siihen on kaiverrettu sanat ”Tule sisälle Herran siunattu/ miksis seisot ulcona”. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa. Sankarihautausmaahan on haudattu lähes 500 kaatunutta, ja sotamuistomerkin on tehnyt Viljo Savikurki. Kirkkomaalla on myös Elias Ilkan suunnittelema vapaussodan sankaripatsas. Kirkon vieressä seisova Jalasjärven seurakuntatalo on valmistunut juuri ennen talvisotaa 1939. Aumakattoisen, kaksikerroksisen seurakuntatalon on suunnitellut arkkitehti Yrjö Vaskinen 1936. Juhlavan ilmeen rakennukselle antaa korkea kattoratsastaja. Alkuperäiset pieniruutuiset ikkunat ovat säilyneet. Rakennus on toiminut keskikouluna 1940-luvulta 1950-luvun alkuun. Uusi seurakuntatalo on rakennettu kirkon koillispuolelle. |
||
| Historia | ||
| Jalasjärven kiinteä asutus sai alkunsa kun Kustaa Vaasa aloitti aktiivisen erämaiden asuttamispolitiikan ja lopetti eränautinnat 1540-luvulla. Pian säädöksen jälkeen Jalasjärvelle nousi 5 taloa. Peltoa oli vähän ja vasta tervanpoltto loi taloudelliset mahdollisuudet asutuksen lisääntymiselle 1600-luvulla. Siihen vaikutti osaltaan myös seudun läpi kulkeva Kyrönkankaan talvitie.
Vuodesta 1730 kappeliseurakuntana Ilmajokeen kuuluneen Jalasjärven ensimmäinen, 1725 valmistunut, kirkko sijaitsi nykyisen hautausmaan paikalla. Ilmajokeen kuuluneen kappeliseurakunnan uuden kirkon suunnitteluvaiheessa 1786 Tukholman Yli-intendentin virasto ei hyväksynyt Jalasjärven Luopajärveltä kotoisin olleen Salomon Köykän (Köhlström) ensimmäisiä piirustuksia, ja Köykkä laati uudet piirustukset. Kirkko rakennettiin 1799-1800. Jalasjärvi erotettiin omaksi seurakunnaksi 1858. Kirkkoa korjattiin 1902-1903 ja vuoden 1955 korjauksissa uusittiin paanukatto ja mm. siirrettiin alttari alkuperäiselle paikalleen itäpäätyyn. Arkkitehtitoimisto Aulis Jääskeläinen suunnitteli laajan sisätilojen korjauksen 1996. |
||
| Lisätietoa | ||
| Toivo Vuorela (toim.), Kyrönmaa X: Jalasjärven kirja. Helsinki 1958.
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980. Lakeuden kirkot. Jyväskylä 1997. Eero Vankka (toim.), Kotiseutulukemisto I-III. 2003. Jalasjärvi, Kirkonseudun Osayleiskaava. Kulttuuriympäristöselvitys. Pöyry Oy, Maa ja vesi. 2007. Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; muu hallintorakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Jalasjärven kirkko. Johanna Forsius 2006. |
1930-luvun seurakuntatalo ja sankarihautausmaata Jalasjärven kirkon vieressä. Johanna Forsius 2006. |
Sankarihautausmaa Jalasjärven kirkon edustalla. Johanna Forsius 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU