Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Pedersöre Pohjanmaa

Laamannintalo ja Östensön koulukoti

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Laamannintalo ja Östensön koulukoti
Kuvaus
Östensön laamannintalo vuodelta 1778 on maamme vanhimpia säilyneitä tuomarin virkataloja. Virkatalon maille 1902 perustettu Östensön entinen orpokoti on varhaisia yksityisen hyväntekeväisyysliikkeen sosiaalisia laitoksia. Koulukodin rakennuskanta kuvastaa valtion lastenhuollon rakennusperinnettä ja siinä näkyy virkatalo- ja laitosrakentamisen historiallinen jatkuvuus 1700-luvulta toiseen maailmansotaan asti.

Östensö on yksi kuudesta valtion koulukodista. Purmojoen varrella sijaitsevan koulukodin vanhin rakennus on 1778 valmistunut entinen laamannin virkatalo, kaksikerroksisen pohjalaistalo, jonka toinen kerros perustuu rakentamisaikana suosittuun karoliinisen pohjakaavaan. Koulutoimintaa varten 1910-1914 valmistuneet, lääninarkkitehti Alfred Wilhelm Stenforsin suunnittelemat rakennukset ovat yksikerroksinen koulurakennus, aumakattoinen navetta, talli sekä joukko ulkorakennuksia. Pihapiirin eteläpuolella on arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema kolmikerroksinen rapattu oppilasasuntola vuodelta 1938.
 
Historia
Ruotsin vallan vakiintuessa keskiajalla Suomesta muodostettiin yksi laamannikunta, joka jaettiin kahteen osaan 1435 ja edelleen viiteen osaan 1776. Tuolloin perustetun Vaasan ja Oulun laamannikunnan laamanniksi nimitettiin Gustaf Idman, joka sai virkatilakseen Isakaksen 1/4 manttaalin kruununtilan Östensön kylästä Pedersörestä.

Laamanni Idman rakennutti Östensön tilalle päärakennuksen talousrakennuksineen 1778. Rakennuksessa oli päätetty pitää laamanninoikeuden istuntoja, joten se rakennettiin kookkaaksi ja näyttäväksi. Idmanin laamannikauden jälkeen talo oli ajoittain asumaton. Laamanninoikeus, joka toimi oikeushierarkiassa käräjäoikeuden ja hovioikeuden välissä, lakkautettiin Suomessa 1868. Viimeisenä Vaasan ja Oulun laamannina toimi H.G. Aminoff 1859-1868, minkä jälkeen tilaa vuokrattiin.

Yhdistys turvattomien lasten kasvattamiseksi Suomessa (Föreningen för värnlösa barns uppfostran i Finland) vuokrasi Östensön tilan päärakennuksen, puutarhan ja osan talousrakennuksista 1902 ja perusti Östensöhön koulun, joka sai nimekseen Vaasan läänin kotikoulu (Vasa läns hemskola). Laamannintalo toimi laitoksen päärakennuksena vuoteen 1938. Laitos siirtyi valtiolle 1910 ja muuttui poikien turvakodiksi, jonka koulurakennus valmistui 1912. 1910-1920-luvulla tilalle rakennettiin useita talousrakennuksia. Asuntolarakennus Storgården valmistui 1938.

Östensön turvakodista tuli koulukoti (Östensö skolhem) 1947. Storgården korjattiin 1979-1980 ja vanha laamannintalo osin entistävin tavoittein 1984. Nimi muuttui Lagmansgårdeniksi 1988 ja VBU-center/ Lagmansgårdeniksi 1990-luvulla.
 
Lisätietoa
K.V. Åkerblom, Pedersöre storsockens historia del I. 1950.

Bror Åkerblom, Pedersöre historia 3, 1865-1965. Pedersöre kommun 1971.

Evald Stenman, Lagmansgården i Östensö 200 år. Jakobstads Tidnings Jul- och Hembygdsbilaga. Pedersöre. 1978.

Hembygdsinventering i Östensö by i Pedersöre. Från vaggan till graven IV. Rapporter från Pedersöre Medborgarinstitut. Nr 22/1987.

Susann Sjöström, Kronan. Vårt skolhem i hundra år. VBU-center / Lagmansgården, 2002.
 
kohteeseen sisältyy:  oppilaitos; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Laamannintalo ja Östensön koulukoti. Tuija Mikkonen 2006
Laamannintalo ja Östensön koulukoti. Tuija Mikkonen 2006.
Laamannin virkatalon päärakennus. Tuija Mikkonen 2006
Laamannin virkatalon päärakennus. Tuija Mikkonen 2006.
Östensön koulurakennus vuodelta 1912. Tuija Mikkonen 2006
Östensön koulurakennus vuodelta 1912. Tuija Mikkonen 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009