Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Turku Varsinais-Suomi

Kupittaan ruotsalaistaloalue

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kupittaan ruotsalaistaloalue
Kuvaus
Kupittaa on yhtenäinen ja hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuntoalue.

Yhteensä alueella on kuutta erilaista talotyyppiä, jotka kaikki ovat avoverannalla varustettuja yksikerroksisia, matalakattoisia puutaloja. Tonttien vehreät puutarhat ovat hyvin hoidettuja ja rajautuvat kadulle päin orapihlaja-aitoihin. Tonteilla ei ole talousrakennuksia lukuun ottamatta satunnaisia autotalleja.

Kupittaanpuiston ruotsalaistaloalue käsittää Kunnallissairaalantien ja Kupittaankadun välisen pitkittäisen pientaloalueen, joka rajautuu päistään Uudenmaankatuun ja Sepänkatuun. Suurin osa alueen taloista on Ruotsin lahjoittamia tehdasvalmisteisia puutaloja. Ruotsalaistalojen lisäksi alueella on suomalaisvalmisteisia puuelementtitaloja, jotka eivät ulkoasultaan eroa lahjataloista. Kaikki talot ovat suurinpiirtein saman kokoisia. Niissä on alun perin pystyrimalaudoitettu ulkovuoraus ja huopakatto sekä kaksi- tai kolmijakoiset ikkunat.
 
Historia
Suomeen saatiin 1940 Ruotsista 2000 tehdasvalmisteista puutaloa, joista 650 oli tarkoitettu pommitettuihin kaupunkeihin ja 1350 siirtoväen pika-asutustiloille. Ruotsalaiset lahjoitustalotyypit suunniteltiin Suomessa, mm. Helsingin kiinteistövirastossa (arkkitehti Lauri Pajamies) ja Ruotsissa tehtiin työ- ja asennuspiirustukset teollista tuotantoa varten. Talojen pystytyksestä kaupunkeihin huolehtivat kaupunkien rakennusviranomaiset ja maaseudulle Puutalo Oy. Lahjoitustalojen suurimpia vastaanottajia olivat Helsinki, Lahti, Kuopio ja Kuhmo. Yleisin tyyppi oli kaksi huonetta ja keittiön käsittävä talo. Suurempaa kolmen huoneen talotyyppiä rakennettiin vain Helsinkiin ja Turkuun.

Kupittaan nykyiselle ruotsalaistaloalueelle suunniteltiin jo 1920-luvulla puutarhakaupunginosaa. Bertel Jungin asemakaava ei kuitenkaan toteutunut, vaan pommituksissa kärsinyt Turku kaavoitti entisen pellon ruotsalaisia lahjoitustaloja varten 1940. Kaavan laati Turun asemakaava-arkkitehti E. Sutinen, joka jatkoi kaavaa samojen periaatteiden mukaisesti seuraavana vuonna Kaskenkadulle ja Sepänkadulle asti suomalaisvalmisteisia taloja varten. Turkuun pystytettiin 75 lahjataloa, jotka myytiin pääasiassa siirtoväelle ja pommituksissa kotinsa menettäneille turkulaisille. Talot koottiin rakennuspaikalla ja Turun kaupunki osallistui töihin rakennuttamalla taloihin kellarikerrokset ja perustukset.
 
Lisätietoa
Lauri Pajamies, De svenska gåvohusen. Arkkitehti 2/1941.

Veikko Laakso, Turun kaupungin historia 1918-1970 I. 1980.

Veikko Laukkonen, Jälleenrakennusvuosien pientalo Suomessa. Sa.

Asko Salokorpi, Arkkitehtuuri vuoden 1940 jälkeen. Ars. Suomen taide 6. 1990.
Veikko Laakso, Sota-ajasta Taajama-Suomeen. Täällä työn ja tiedon puistot. Varsinais-Suomen kulttuuriympäristö. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto 1993.

Matti Arvilommi, Turku. Sirkkaliisa Jetsonen (toim.), Jälleenrakentamisen aika. TKK arkkitehtiosaston julkaisuja 1994/12.

Minna Pesu, Kartoitus jälleenrakennuskauden pientaloalueista Turussa. Museovirasto/RHO 2002 (painamaton).
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; kaupungin asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Kupittaan Vaahteratie. Timo-Pekka Heima 2008
Kupittaan Vaahteratie. Timo-Pekka Heima 2008.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009