på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Helsingin Kauppatori rakennuksineen
Kuvaus
Kauppatori on yksi keisarin 1812 suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi julistamaan Helsinkiin muodostetuista tärkeistä aukioista. Suoraan merelle avautuva Kauppatori kuuluu Esplanadin, Senaatintorin ja Unioninkadun muodostamaan kaupunkitilojen kokonaisuuteen. Aukiota reunustavat tärkeät rakennukset kuten Tasavallan presidentin linna, Helsingin päävartio, Korkeimman oikeuden talo, Ruotsin lähetystötalo ja mm. Helsingin kaupungintalo ovat tausta-arkkitehtuurina 1800-luvun alkupuolelta jatkuneelle, eläväiselle toritoiminnalle. Kauppatori on osa Helsingin merellistä julkisivua ja Senaatintorin ohella kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä.

Kauppatorin alkuperäiset osatekijät - porvaristalojen rakennusrivi, itse toriaukio, satama-altaat ja laiturit - perustuvat Ehrenströmin laatimaan asemakaavaan, jonka keisari vahvisti pääkaupungin rakentamisen pohjaksi 1812. Satama-altaiden ja -laitureiden 1800-luvun alussa rakennettu järjestelmä on pääpiirtein säilyttänyt alkuperäisen muotonsa.

Toria reunustava rakennusrivi koostui alkuaan merkittävien porvareiden kivitaloista sekä Seurahuoneen rakennuksesta. Vähitellen rakennuksia on korotettu, julkisivuja muutettu ja rakennuksia otettu uuteen käyttöön. Esimerkiksi Heidenstrauchin kauppahuoneen rakennuksesta on tullut ensin keisaripalatsi ja sittemmin presidentinlinna. Rakennukseen kuuluu pääjulkisivun temppelipääty ja Helsingissä poikkeuksellinen etupiha mataline siipirakennuksineen. Sen itäpuolella on päävartio edusaukioineen pääosiltaan vuosilta 1840-luvulta. Presidentinlinnan viereinen Standertskiöldin yksityistalo on muutettu Korkeimman oikeuden tiloiksi. Vanhasta Seurahuoneesta on tehty Helsingin kaupungintalo.

Kauppatorin visuaalisia kiinnekohtia ovat vuoden 1833 keisarivierailun muistoksi pystytetty obeliski kaksoiskotkineen sekä Ville Vallgrenin suunnittelema Havis Amanda -suihkulähdeveistos. Molemmat ovat Esplanadin pituusakselissa. Suihkulähdekokonaisuus on kuulunut ylioppilaiden vapunviettorituaaleihin jo 1930-luvulta.

Eteläsataman länsisivulla, Etelärannassa, on mm. kaupungin vanhin kauppahalli 1800-luvun lopulta ja kadunvarressa arkkitehti C.L. Engelin merikapteeni Sundmanille suunnittelema, alkuperäisen ulkomuotonsa säilyttänyt kaksikerroksinen kivitalo 1800-luvun alusta.

Teollisuuskeskuksen liikerakennus Palace-hotelleineen Helsingin 1952 olympialaisten ajoilta on modernia rakennusaikansa arkkitehtuuria. Teollisuuskeskus, jonka pääsuunnittelijat ovat arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä, on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia.
 
Historia
Kauppatori satama-altaineen ja -laitureineen muodostettiin 1810-luvun kuluessa Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavan perusteella. Torikauppaa alettiin harjoittaa Kauppatorilla 1818. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Kauppahalli avattiin 1889.

Torin pohjoislaidan porvaristalojen rakentaminen käynnistyi heti 1810-luvulla. Ensimmäisinä valmistuivat mm. Heidenstrauchin kauppiastalo, merikapteeni Castegrenin talo ja kauppias Johan Lampan talo. Rakennusriviin valmistui Seurahuoneen rakennus 1830-luvun alussa arkkitehti C.L. Engelin suunnitelmin. Heidenstrauchin talo otettiin keisarinpalatsiksi 1839.

Suomen itsenäistymisen jälkeen keisarinpalatsista tuli Presidentinlinna. Yhdestä Kauppatorin laidan yksityistalosta muodostettiin 1920-luvulla Ruotsin lähetystö ja toisen valtio osti Korkeimman oikeuden toimitiloiksi 1933. Seurahuoneen siirryttyä uusiin tiloihin lähemmäksi rautatieasemaa 1930-luvulla tuli entisestä Seurahuoneesta Helsingin kaupungintalo. Sen vuosina 1965-1970 toteutettu Aarno Ruusuvuoren suunnittelema muutos tarkoitti modernin virastotalon rakentamista historiallisen rakennuksen sisään. Vanhoista sisätiloista juhlasali säilyi restauroituna.

Teollisuuskeskuksen - Suomen työnantajain keskusliiton toimitalon ja siihen liittyvän hotellin ja ravintolan - suunnittelusta käydyn arkkitehtikilpailun voittivat arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä 1949. Rakennuksen sijoittelussa tontille otettiin taitavasti huomioon satamaan viettävä tontti. Suunnittelussa pyrittiin yksinkertaisuuteen ja selkeyteen ja toteutettiin Revellin ideoita rationaalisuudesta. Rakennus oli valmistuessaan kokonaistaideteos Antti Nurmesniemen, Olli Borgin ja Olavi Hännisen suunnittelemaa sisutusta myöten.
 
Lisätietoa
Olof Stenius, Helsingin asemakaavahistoriallinen kartasto, Helsinki 1969.

Pekka Kärki, Svenska ambassaden i Helsingfors. En byggnadshistorik, Ekenäs 1972.

Sten Björkman, Kauppatorin alue, rakennushistoriallinen selvitys, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto. Julkaisu AB: 3/86.
Carl Ludvig Engel 1778–1840. Näyttely Helsingin tuomiokirkon kryptassa 7.8.–14.9.1990, Helsinki 1990.

Linna. The Presidential Palace, Helsinki, Otava, 1992.

Kaupungin Leijona-sydän, Narinkka 1998, Helsingin kaupunginmuseo, 1998.

Anja Kervanto Nevanlinna, Kadonneen kaupungin jäljillä. Teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2002.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, do.co.mo.mo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.
 
kohteeseen sisältyy:  hotelli; kauppa- ja liikerakennus; kaupungintalo; muu hallintorakennus; muu hallintorakennus; satama; tori;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Havis Amandan patsas on Kauppatorin visuaalisia kiinnekohtia.

Kauppatori, yleisnäkymä koillisesta.

Presidentinlinna, aikaisempi Keisarinpalatsi, edustalla Keisarinallas.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Helsingin Kauppatori rakennuksineen
 
© Museovirasto 2009