| Kuvaus |
Varhaiskeskiajalla asutettujen yläsatakuntalaisten Eskolan ja Tervamäen kylien tiivis isoajakoa edeltävä ryhmäkylärakenne sekä historiallinen metsiin ja mäkiin rajautuva viljelymaisema ovat hyvin säilyneet.
Eskolan ja Tervamäen kylät sijaitsevat kahden järven välisellä kannaksella ja niiden ympärillä levittäytyvät vuosisatoja viljeltyinä olleet peltoaukeat.
Eskolan ryhmäkylässä on säilynyt huomattavan paljon vanhaa rakennuskantaa Mouhijärven vanhimpiin kuuluvien tilojen Tullun, Simon ja Märrin pihapiireissä. Kylän neljäs talo, Äijälän tila, on viljelyaukean reunassa, muista taloista muutamia satoja metrejä kaakkoon. Tervamäen kylässä perinteistä rakennuskantaa edustavat Kahnun, Turpan ja Holpin päärakennukset, Yliskallon entinen kansakoulu vuodelta 1897 sekä 1914 rakennettu rukoushuone. |
| |
| Historia |
| Eskolan ja Tervamäen kylät asutettiin varhaiskeskiajalla. Karkun seurakuntaan kuuluneen Mouhijärven ensimmäisen kappelin on arveltu sijainneen 1500-luvun lopulla Eskolan eli Yliskallon kylässä. Eskolan kylän talot Simo, Märri, Tullu ja Äijälä mainittiin hopeaveroluettelossa 1571. Tervamäessä oli samaan aikaan kuusi taloa. Mouhijärven kappeliseurakunnan itsenäistyttyä omaksi seurakunnaksi 1639 ensimmäinen kirkko rakennettiin järven toiselle puolelle perustetun Selkeen kartanon maille. |
| |
| Lisätietoa |
Pentti Selin, Mouhijärven seurakunta. Simo Penttilä (toim.), Mouhijärvi 1639-1989. Mouhijärven kunta 1989.
Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelma. Suunnittelukeskus Oy, Tampere, 2000. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kylä;
pihapiiri;
talonpoikaistalo;
talousrakennus;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU