 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Nokia | Pirkanmaa | |
Nokian kirkko ja Maatialan pappila |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Nokian kirkko ja Maatialan pappila | ||
| Kuvaus | ||
| Nokian pyörökirkko muodostaa korkealla harjulla maisemallisesti keskeisen ja näkyvän maamerkin tärkeän vesireitin ja vanhan maantien varrella. Kirkkomaisemaan liittyy harjun laella oleva kiviaidan ympäröimä hautausmaa sekä Pyhäjärven rannalla Maatialan pappilan pihapiiri.
Nokian kaupunkitaajaman laidalla oleva kirkkorakennus sijaitsee mäntymetsää kasvavalla jyrkkärinteisellä Viikinharjulla Vihnusjärven ja Pyhäjärven välissä, vanhan Turku-Hämeenlinna -maantien varrella. Vanha, keskiajalta periytyvä tielinjaus noudattaa maiseman rajoja pellon ja harjun laidalla. Länsitornillinen 1830-luvun pyörökirkko on tyyliltään uusklassillinen. Kivimuurin ympäröimällä hautausmaalla on Brakel-suvun hautakappeli vuodelta 1843 ja sankarihautojen tukimuurissa Spåre-suvun hautaholvi. Hautausmaan pohjoiskulmalla on tiilinen leikkaushuone, hirsinen talli-makasiini ja Yrjö Waskisen suunnittelema ruumishuone 1920-luvulta. Harjun reunassa on lisäksi 1908 valmistunut jugend-tyylinen kanttorin virka-asunto talousrakennuksineen. Kirkon eteläpuolella Pyhäjärven rannalla on pappilana toimiva entinen Maatialan kartano ja virkatalo, jonka empiretyylinen päärakennus on vuodelta 1839. Maatialan hyvin säilyneessä pihapiirissä on asuntopihan molemmin puolin symmetrisesti kaksi punamullattua tuparakennusta, pakari ja asuinrakennus, nekin ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta. Pappilan itäpuolella, sen entisillä pelloilla, on ns. uusi hautausmaa. |
||
| Historia | ||
| Nokian kivikirkko valmistui 1838 Intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Tuolloisen Pirkkalan seurakunnan kirkko rakennettiin läheisen Viikin kartanon lahjoittamille maille. Seurakunta jaettiin kahteen osaan 1922, ja Pohjois-Pirkkala muutettiin Nokia-nimiseksi 1938.
Kirkon sakaristo avattiin arkkitehti Josef Stenbäckin tekemin suunnitelmin kirkkotilaan kuoriksi 1904. Kirkon sisätiloja on korjattu useaan otteeseen. Perusteellinen uudistus tehtiin 1974 arkkitehti S. Rihlaman suunnitelmin. Kirkon vierellä sijaitseva hautausmaa vihittiin käyttöönsä 1842. Maatialan pappila oli mahdollisesti keskiaikainen rälssitila, joka joutui verolle 1500-luvulla. Tilasta muodostettiin 1600-luvun lopulla Porin rykmentin vänrikinpuustelli. Nykyisen päärakennuksen rakennutti hovioikeudenneuvos Lönnblad 1839 asuessaan tilalla vuokralaisena. Rakennuksessa toimi lastenkoti 1918-1920 ja parin seuraavan vuoden ajan myös evankelinen kansanopisto. Pohjois-Pirkkalan seurakunnalle se vuokrattiin kirkkoherran pappilaksi 1923. |
||
| Lisätietoa | ||
| Pontus Blomster, Nokian seurakunnallisia vaiheita keskiajalta nykypäivään. Nokia 1987.
Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia. Nokian kaupunki ja Pirkkalan kunta 1994. Eija Teivas - Annu Tulonen, Nokian kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 225. Pirkanmaan ympäristökeskus. Tampere 2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautakappeli; hautausmaa; kirkko; pappila; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Nokian kirkko kirkkomaalta kuvattuna. Johanna Forsius 2005. |
Nokian kirkon hautausmaata. Marja Terttu Knapas 2007. |
Ruumishuone. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU