på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenlinna Pälkäne
Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta
Kuvaus
Vihavuosi on yksi Hämeen vanhimmista tunnetuista myllypaikoista. Myllytoimintaa Hauhon maakirjakylillä on ollut koskessa jo keskiajalla. 1900-luvun alkupuolella perustetun sahan yhteyteen on rakentunut pieni sahayhdyskunta.

Myllypiha sijaitsee Vihavuoden kosken itärannalla. Mylly on yksi Kanta-Hämeen kuntien harvoista säilyneistä hirsisistä myllyrakennuksista. Myllypihan kokonaisuuteen kuuluu myös myllärin asuinrakennus ja talousrakennuksia.

Myllytoimintaa huomattamasti nuorempi Vihavuoden saha sijaitsee myllyn vieressä. Sahasta on säilynyt voimalaitos ja sen tiilinen piippu. Sahaan kiinteästi liittyneiden työväestön asuinrakennukset sijaitsevat kosken länsirannalla.
 
Historia
Vihavuoden myllystä vanhin tunnettu tieto on 1400-luvulta, jolloin myllyjen todetaan toimineen koskessa jo pakanuuden ajalla. Uudella ajalla koskessa mainitaan olleen viisi myllyä. 1800-luvulla oli koskessa Hauhon pitäjän keskeisten kylien, Vitsiälän, Hauhon ja Sotjalan lahkomyllyt sekä Perttulan rälssitilan ja Nikkarin tilojen myllyt. Rekolan mylly eli Sotjalan lahkokunnan mylly on säilynyt ainoana kosken varressa olleista myllyistä. Myllyrakennus on tiettävästi 1800-luvulta.

Vihavuoden koskessa oli ainoastaan myllyjä, kunnes kosken rannalle 1923 rakennettiin vesivoimalla käyvä yksiraaminen saha. 1960-luvun alussa viereen rakennettiin uusi sahalaitos, joka tuotti myös sähköä. Parhaimmillaan saha työllisti 200 henkeä ja sahan yhteyteen syntyneessä kylässä oli kolme kauppaa. Saha lakkautettiin 1985.

Vihavuoden kylä oli aikanaan suosittu taiteilijoiden kesänviettopaikka. Myllypiha ja kosken rantamaisemat tallentuivat mm. Yrjö Yrjölän, Yrjö Ollilan, Mikko Oinosen ja Anton Lindforsin maalauksiin. Myös runoilija Yrjö Jylhä asui kausittain Vihavuoden kylässä. Pitäjän asutukseen nähden syrjäinen Vihavuosi oli satoja vuosia tärkeä myllypaikka ja myöhemmin 1900-luvulla pieni sahateollisuustaajama. Nykyisin Vihavuodessa on vilkkainta kesäisin kalastuksen ja kesäasukkaiden ansiosta.
 
Lisätietoa
Teija Ahola, Rakennusinventointi - Hauho. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 43/2002. Hämeen ympäristökeskus, Hauhon kunta 2002.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Hämeen ympäristökeskus / Hämeen vesimyllyt ja -voimalaitokset http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=10788&lan=fi

Juhani Valanto, Höyrylaivoja kauniilla Kukkialla. Korsteeni, Suomen Höyrypursiseura ry:n vuosijukaisu 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  mylly; saha; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Vihavuoden sahan piippu.

Vihavuoden myllymuseo

Vihavuoden sahayhdyskunnan asuinaluetta.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta
 
Hämeenlinna Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta
Pälkäne Vihavuoden mylly- ja sahayhdyskunta
 
© Museovirasto 2009