 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Turku | Varsinais-Suomi | |
Kakskerran kirkko |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kakskerran kirkko | ||
| Kuvaus | ||
| Kakskerran kirkko, joka kuuluu Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröderin Turun seudulle sijoittuvaan tuotantoon, on yksi harvoista maahamme 1700-luvulla rakennetuista kivikirkoista.
Kakskerran saaren kirkko sijaitsee Kirkkosuntin rannassa. 1760-luvulla rakennettu kivikirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jonka suorakaiteiseen runkohuoneeseen liittyy pohjoissivulla sakaristo sekä matala kattilahuone vuodelta 1940. Yksilaivaista kirkkosalia kattaa lautainen tynnyriholvi, jossa on kaksi ruusukemaalausta vuodelta 1843. 1600-luvun alttaritaulun yläpuolelle ripustettu risti, kirkon länsipäässä oleva parvi sekä alttarikaide ovat arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemia. Vanhasta alttarista on jäljellä 1843 tehty kehystys. Saarnatuoli on peräisin Turun Mikaelinkirkosta. Ikkuna- ja oviaukot ovat segmenttikaariset. Erillinen, Intendentinkonttorin suunnittelema puinen uusklassinen kellotapuli on vuodelta 1826. Kivimuurin ympäröimällä hautausmaalla on von Bonsdorff-suvun empiretyylinen hautakappeli vuodelta 1831. |
||
| Historia | ||
| Kaarinan emäseurakuntaan kuuluneet Kakskerran ja Satavan saaristolaiset saivat luvan perustaa kappelin 1693, mutta vielä tuolloin ajatus jäi toteutumatta. Rukoushuonekunta perustettiin 1764 ja kirkko rakennettiin 1765-1769 Brinkhallin kartanon maalle turkulaisen arkkitehti C.F. Schröderin johdolla.
Kirkko vihittiin käyttöön 10.12.1769. Päätös tapulin rakentamisesta tehtiin 1820 ja sen piirustukset valmistuivat C. Bassin johdolla 1824. Kirkkotarha vihittiin 1852, mitä ennen sinne oli jo valmistunut von Bonsdorff-suvun hautakappeli. Kirkkoa korjattiin 1840-luvulla ja 1895. Sisätiloja korjattiin ja sen kiinteä sisustus uusittiin lähes kokonaan arkkitehti Erik Bryggmanin johtamassa peruskorjauksessa 1940. Kappeliseurakunnaksi Kakskerta tuli 1858 ja itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Kakskerran seurakunta liitettiin Turun Martin seurakuntaan 1959 ja kunnallishallinnollinen liitos Turkuun tapahtui 1968. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kerttu Innamaa, Kaarinan pitäjän historia II-III. Turku 1952, 1957.
C.J. Gardberg, Turun muurarimestarit ja heidän mestarintyönsä 1721 - 1859. Turun kaupungin historiallisen museon vuosikirja 26/27. 1962 - 1963. Terhi Mäkirinta, Kivikirkko, kappalainen ja kirkkoherra — Kakskerran seurakunnan taival kohti itsenäistymistä. Jussi T. Lappalainen et al. (toim.), Kakskerta 2. Turun Maakuntamuseo 1995. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautakappeli; hautausmaa; kellotapuli; kirkko; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Kakskerran kirkko. Minna Pesu 2007. |
Kakskerran kirkon tapuli. Minna Pesu 2007. |
Von Bonsdorff -suvun empiretyylinen hautakappeli Kakskerran kirkkomaalla. Minna Pesu 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU