 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Hattula | Kanta-Häme | |
Mierolan ja Rahkoilan kylät |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mierolan ja Rahkoilan kylät | ||
| Kuvaus | ||
| Mierolan, Rahkoilan ja Ventolan kylät kuvastavat liikenteellisesti merkittävään vesiväylän ja historiallisten tielinjojen leikkauskohtaan keskiajalta nykypäiviin asti muotoutunutta kyläasutusta.
Mierolan virta jakaa Mierolan kylän kahteen osaan. Kantatalojen asuintontit sijaitsevat Vanajaveden kapeikon eteläpuolisella tasaisella rannalla Hattulan vanhalta kirkolta tulevan maantien ja siitä Parolaan erkanevan tien risteyksessä. Sillan pohjoispuolisella jyrkkärinteisellä mäellä, maantien länsilaidalla, on pienillä tonteillaan 1800- ja 1900-luvun alussa syntyneen käsityöläiskylän rakennuksia ja maantien länsipuolella muutamia huvilamaisia asuinrakennuksia, joista mainittakoon harjanteen korkeimmalla paikalla sijaitseva tornillinen ateljeehuvila Hiidenlinna. Mierolan kolmiaukkoinen, 1918 rakennettu 45 metriä pitkä betoninen holvisilta ylittää Mierolan salmen paikassa, jossa Hämeenlinnasta pohjoiseen johtava vanha maantie leikkaa Vanajaveden kapeikon. Rahkoilan kylään rajautuvan harjun laella sijaitseva Hattulan uusgoottilainen tiilikirkko on 1850-luvulta. Kirkon lounaispuolella on harjun rinteeseen sovitettu, kohti Mierolanvirtaa laskeutuva hautausmaa. Rahkoilan historiallinen kyläkeskus on uuden kirkon pohjoispuolella Vanajaveden rannalla. Kylä on Hattulan vanhimpia ja se on ollut myös taloluvultaan suurimpia. Keskiajalta 1700-luvulle kylän tonttimaa sijaitsi lähinnä nykyisen Niemelän alueella. Vanhalla paikallaan sijaitsevat Niemelän alueen kolme taloa, Niemelä, Puontila ja Oravainen. Ne muodostavat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Rahkoilan kylässä risteävät kaksi historiallista maantietä, jotka ovat osa Vanajaveden laakson vanhaa tieverkkoa. Pälkäneelle johtavan maantien länsipuolella ovat Tyrväntöön ja Pälkäneelle suuntautuneet historialliset tielinjat. Tien varrelle Tanhuanpäähän on syntynyt 1800-luvun kuluessa itsellisten ja käsityöläisten asutusta. Paikoin vanhat kiviaidat kehystävät tietä. Vaikka alueen rakennuskanta on osin uusiutunut, on sen omaleimainen historia yhä luettavissa ympäristössä. Ventolan yhdeksi taloksi yhdistetty kyläkeskusta sijaitsee Mierolansalmen länsirannalla. Vanajaveden kapeikossa näkyvällä paikalla sijaitseva Ventolan päärakennus ja talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Rannalla on lisäksi Suvannon huvila 1900-luvun alkupuolelta. Mierolan ja Rahkoilan kylät ovat osa valtakunnallisesti merkittävää Vanajaveden laakso ja Aulanko maisema-aluetta. |
||
| Historia | ||
| Varhaisin historiallinen tieto Mierolan kylästä on 1300-luvun alkupuolelta, jolloin Tavast-suku omisti kylässä tilan. Kylän vanha tonttimaa sijaitsee virran etelärannalla sillan pielessä. Vanhoilla tonteillaan sijaitsevat Uotilan, Rantalan, Tommenin ja Pihamaan tilat. Ventolaan johtavan tien varrella on vanha 1800-luvun tuparakennus paikalla, jossa on aikoinaan ollut rakuunantorppa. Toinen keskiajalla mainittu tila on Mierolan Parkku, jonka maat otettiin pappilalle 1405. 1500-luvulla Mierolassa mainitaan olleen Sorkkala, Kirrilä, Foudila, Lottila, Rasi, Rokkala, Jussila ja Uotila. Mierola oli vesi- ja maantieliikenteen kannalta keskeisellä paikalla, mm. Lotin talo toimi pitkään kievarina.
Kantatilojen nykyinen, ajalleen tyypillinen ja hyvin säilynyt rakennuskanta on suurelta osin peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Kylä laajeni 1800-luvulla sillan pohjoispuolelle, jonne rakenettiin etupäässä mökkejä ja huviloita. Sillan pohjoispuolelle rakennettiin Hattulan uusi kirkko 1857 intendentti E.B. Lohrmannin piirustusten mukaan. Kirkon tiilet valmistettiin läheiseen Koreilanlahteen perustetussa tiiliruukissa. Mierolan salmessa oli 1904 puusta rakennettu tukiansassilta, joka tuhoutui kansalaissodan aikana. Uusi silta määrättiin valtion rakennettavaksi ja sillan rakentaminen annettiin Oy Constructor Ab:lle. Sillan rakentaminen aloitettiin välittömästi ja se luovutettiin liikenteelle lokakuussa 1919. Silta korjattiin museosillaksi 1980-luvun alussa. Hattulan vanhimpiin kyliin kuuluvan Rahkoilan keskiaikanen kylätontti sijaitsi kirkon pohjoispuolella. Taloista Niemelä, Puontila ja Oravainen ovat säilyttäneet vanhan kylätonttinsa. Rahkoilan kylän Niemelän päärakenus rakennettu 1906, Puontilan 1890 ja Rekolan 1890-luvulla. Kylien rajalle Tasalan talon maille rakentui 1800-luvun lopulta käsityöläisasutusta. Ventolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1440-luvulla. Kylän kolmesta talosta muodostettiin 1600-luvun alkupuolella rustholli. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eero Mäntylä, Hattulan historia. 1976.
Kyösti Koponen, Maantiesiltakannan kehitys Suomessa. Tie- ja vesirakennuslaitos 1983. Tie yhdistää. Tiemuseo 1986. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. 1993. Kansallismaisema. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. 1993. Hattulan ja Tyrvännön kirkot. Suomen kirkot 20. Museovirasto 1997. Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kultuuriympäristö ja luonto. Hämeen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 245. Hämeenlinna 2001. Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta – Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; kirkko; kylä; silta; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Mierolan museosilta ylittää Mierolan ja Rahkoilan kylien välissä Vanajaveden kapeikon. Minna Pesu 2006. |
Hattulan uusi kirkko Rahkoilassa. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU