 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Savonlinna | Etelä-Savo | |
Juvolan tiilitehdas |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Juvolan tiilitehdas | ||
| Kuvaus | ||
| Juvolan tiilitehdas edustaa agraarimaisemaan, hyvien sisävesiliikenneyhteyksien varrelle perustettua pienteollisuusmiljöötä 1900-luvun alkupuolelta. Maatilan yhteydessä tiilitehdas muodostaa pienimuotoisen teollisuusympäristön, jossa tiilitehtaan rakennukset, savupiippu ja tuotantotilat, ovat säilyneet. Maantien varressa on savenoton seurauksena syntyneitä vesikuoppia.
Juvolan tiilitehtaan tehdasalue ja maatila sijaitsevat Haukiveden ja Joutenveden välisellä maakannaksella maantien varrella. Haukiveden rannalla ovat kehäuuni savupiippuineen ja sitä suojaava kookas puurakennus (1920-1930-luvulta), tiilenlyöntirakennus, kolme kuivaamorakennusta, varastorakennus ja kaksi laivalaituria. Tiilitehtaan tuntumassa on kevytrakenteisia vuokramökkejä 1900-luvun loppupuolelta. Yhtiön maatilan, Vaikontaipaleen, pihapiiri on rakennettu maantien molemmin puolin. Maatilan rakennuskannan lisäksi pihapiirissä on 1914 rakennettu asuinrakennus, jota omistaja on käyttänyt kesäasuntona. Kookas tiilinavetta on rakennettu 1924. |
||
| Historia | ||
| 1800-luvun loppupuoli ja 1900-luvun alku olivat Suomessa vilkkaan rakentamisen ja teollistumisen aikaa. Erilaiset kaupunkien, valtion, armeijan ja yksityisten rakennushankkeet tarvitsivat yhä enemmän tiiliä. Vuosisadan alkupuolella Suomessa toimi 198 tiilitehdasta.
Juvolan Tiilitehdas perustettiin 1905. Edellisenä vuonna Savonlinnan Rauta Oy:n toimitusjohtaja E.J. Pelkonen oli ostanut maatilan Säämingin Juvolan kylästä, koska tilan mailla oli tiilentekoon sopivaa savea. Myöhemmin maata hankittiin lisää ja Juvolan Tiilitehdas kehittyi nopeasti läänin suurimmaksi. Tehdas aloitti tiilienteon käsinlyönnillä ja kenttäuuneilla. Tuotantotekniikkaa uudistettiin 1920- ja 1930-luvun taitteessa, jolloin uunit korvattiin kehäuunilla. Sodan jälkeen, 1946, hevosranan korvasi sähkö ja käsinlyönnin tilalle tuli konelyönti. Savi saatiin pääasiassa ympäristöstä mm. Hannonniemestä. 1950-luvulla savea tuotiin lisäksi läheiseltä Haponlahden kanavatyömaalta. Hiekka tuotiin Säämingin Liistonsaaresta lotjilla. Parhaimmillaan tiilitehdas työllisti noin 60 henkilöä. Valmiit tuotteet vietiin vesiteitse Savonlinnaan, jossa ne myytiin yhtiön omistamassa rautakaupassa. Myöhemmin kuljetukset siirtyivät maantielle. Tehtaanjohtajan vastuulla oli tehtaan lisäksi Vaikontaipaleen maatila, jonka tuottamia elintarvikkeita toimitettiin tiilitehtaan lisäksi yhtiön omistamaan Hotelli Tottiin. Yhtiön omistaman Häyrynrannan maatilan asuinrakennukseen majoitettiin tiilitehtaan työntekijöitä. Rakennusteollisuuden muutokset ja kasvu lopettivat pienempien tehtaiden kannattavuuden 1960-luvulla. Juvolan tiilitehtaan toiminta päättyi 1966. Samoihin aikoihin lopetti kylän toinenkin, 1926 perustettu tiilitehdas Ojansalo & Kumppanit. |
||
| Lisätietoa | ||
| A. Paloheimo, T. Lepistö ja J. Suomio, Suomen tiiliteollisuuden historia. Suomen tiiliteollisuusliitto r.y./Tiilikeskus Oy, 1980.
Etelä-Savon rakennusperintö. Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114:1984. Galtat Hanna, Juvolan tiilitehdas ja Savonlinnan Rauta Osakeyhtiö. Museovirasto, painamaton inventointi 1997. Ahtiainen Pekka, Tervonen Jukka, Säämingin historia 2. Jyväskylä 1998. |
||
| kohteeseen sisältyy: kausiasunto; muu teollisuusrakennus; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU