 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kokkola | Keski-Pohjanmaa | |
Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo | ||
| Kuvaus | ||
| Ullavan kirkko ja tapuli muodostavat pienen keskipohjalaisen kappeliseurakunnan 1700-luvun loppupuolella muodostuneen, hyvin säilyneen kirkollisen ympäristön. Pienen kirkonkylän vanhimpiin säilyneisiin rakennuksiin lukeutuva Vanha-Vion talo on taiteilijaprofessori Veikko Vionojan syntymäkoti.
Uusklassistinen Ullavan puukirkko sijaitsee kirkonkylässä Ullavanjoen itäpuolella. Kirkko on poikkipäädyillä varustettu, alun perin oktogonin muotoinen pitkäkirkko. Kirkon kahdella sivulla ulkonevat pienet satulakattoiset eteishuoneet ja yhdellä sakaristo. Ristikeskuksesta nousee lyhtytorni. Ikkunat ovat pyörökaariset. Alttaritaulu on ullavalaissyntyisen Veikko Vionojan maalaama Ristiinnaulittu vuodelta 1928. Kirkon lounaispuolella seisoo erillinen, korkea kolminivelinen kellotapuli. Kirkkopihalla on sankarivainajien hautapaikka ja sitä ympäröi matalahko kivimuuri. Kirkon lounaispuolella on Vanha-Vion talo, joka on ollut saman suvun omistuksessa 1500-luvulta asti. Taiteilija Veikko Laineen (Vionoja) synnyinkodin punamullattu päärakennus on valmistunut 1755 ja sitä on jatkettu 1880-luvulla päätykamareilla. Pihassa on ulkorakennus 1900-luvun alkupuoliskolta. |
||
| Historia | ||
| Ullava kuului 1640-luvulta lähtien Kälviän pitäjään. Kylän taloluku nousi 1600-luvun lopulla 8-10:sta talosta uudisasutuksen voimin 14-16:een taloon. Kappeliseurakunta Ullavasta tuli 1797, ja itsenäinen seurakunta Ullavasta muodostettiin 1904.
Ullavan kirkko rakennettiin päädyistään viistetyksi, kahdeksankulmaiseksi tukipilarikirkoksi 1783 ja tapuli valmistui 1787. Molempien rakentamista johti lääninrakennusmestari Johan Blomström. Kirkko korjattiin Lauri Heikki Kuorikosken johdolla 1900. Tuolloin kirkon runkoon lisättiin kolme satulakattoista eteishuonetta ja pitkälle sivulle lisättiin poikkipäädyt ja ristikeskukseen torni. Vanhan sakariston korvasi alttarirakennelman taakse rakennettu uusi sakaristo. Sisä- ja ulkoväritystä palautettiin vuoden 1900 korjausta edeltävään asuun 1957-1958. Tapulin ja Ullavantien väliin rakennettiin seurakuntatalo 1978. Ullavasta tuli kappeliseurakunta, kun se liitettiin Kaustisen seurakuntaan 2006. Taidemaalari Veikko Vionoja (1909 - 2001) tunnetaan erityisesti pohjalaisten talojen sisäkuvien, pihapiirien, ihmisten ja valon kuvaajana. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita Vaasan läänissä. Vaasan läänin seutukaavalaiitto. Vaasa 1978.
Saini Heikkuri-Alborzi, Pirjo Niemi, Arvokkaat kulttuurimaisemat Keski-Pohjanmaan jokilaaksoissa. Vaasan läänin seutukaavaliitto. Vaasa 1993. Harri Turunen (toim.), Kälviän ja Ullavan kirja. Kälviä kunta ja seurakunta. JYY:n kotiseutusarja n:o 31. Jyväskylä 1993. Erkki Lämsä, Lesti- ja Perhonjokilaakson kirkot. s.l. 1996. Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy. [Kokkola 2001]. Minna Torppa, Keski-Pohjanmaan inventointi, Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kellotapuli; kirkko; merkkimieskoti; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Ullavan kirkko. Maria Kurtén 2006. |
Ullavan kirkon tapuli. Johanna Forsius 2006. |
Vanha-Vion talo. Maria Kurtén 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU