Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Loviisa Uusimaa

Kullan kartanomaisema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kullan kartanomaisema
Kuvaus
Kullan kartano on keskiajalta asti asuttu yksinäistila, jota ympäröi vanhimmilta osiltaan 1700-luvulle periytyvä puisto ja vuosisatoja viljelyksessä ollut peltomaisema. Kartanon monipuolinen, ajallisesti kerroksinen rakennuskanta kuvastaa uusmaalaisten kartanoiden rakennustraditiota 1700-luvulta 1900-luvulle.

Kullan kartano on sijainnut alkuaan merenlahden suulla, mutta maankohoamisen vuoksi kartanonpaikka on jäänyt kukkulalle Taasianjokivarteen. Kukkulan pohjoispuolella on kartanon puisto ja eteläpuolella talouspiha. Kartanon talouskeskukselle johtaa pitkä puukujanne metsäsaarekkeiden täplittämän tasaisen viljelymaiseman halki.

Kullan kartanon vanha päärakennus 1700-luvun lopulta on yksikerroksinen poikkipäätyinen rakennus, jonka ulkoasu ja sisätilat ovat hyvin säilyneet. Uusi 1860-luvulla rakennettu kartanon päärakennus on yksikerroksinen, poikkipäädyllinen myöhäisempirerakennus 1800-luvulla istutetun englantilaistyylisen puiston keskeisellä kukkulalla. Kartanon talousrakennuksiin kuuluu ns. maitohuone 1800-luvun puolivälistä sekä luonnonkivistä rakennettu navetta ja viljamakasiini. Puistossa on myös arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelundin 1917 suunnittelema leikkimökki.
 
Historia
Kullan tila lahjoitettiin 1581 Göran Boijelle ja se nautti säterivapautta 1639 alkaen. 1600-luvun kartanon omistajiin lukeutuivat Boije af Gennäsin ja Creutzin suvut. Kulla muodostettiin säteriratsutilaksi 1694 ja ostettiin perinnöksi 1762. Päätilan tiluksia laajennettiin 1800-luvulla useaan otteeseen.

Kartanon vanha päärakennus rakennettiin 1785 ja nykyinen sen pohjoispuolella olevalle mäelle 1863 Carl Fredrik von Bornin suunnitelmien mukaan.
 
Lisätietoa
Anders Allardt. Kulla gård. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.

Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, Suomen kartanot 1. 1939.

Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743. Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kunnat, Loviisa 1991.

Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (RAKU). Itä-Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto. Itä-Uudenmaan liitto julkaisu 90, 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  huvimaja; kartano; navetta; pihapiiri; puisto; talousrakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Kullan kartanomaisemaa etelästä kartanolle. Maija Matikka 2015
Kullan kartanomaisemaa etelästä kartanolle. Maija Matikka 2015.
Kullan kartanon talousrakennuksia. Maija Matikka 2015
Kullan kartanon talousrakennuksia. Maija Matikka 2015.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009