 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Masku | Varsinais-Suomi | |
Lemun kirkkoympäristö |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lemun kirkkoympäristö | ||
| Kuvaus | ||
| Viljelysseudun ympäröimän Lemun kirkonmäen alkuperäisellään säilyneeseen miljööseen kuuluu keskiaikaisen kirkon lisäksi hirsinen pitäjän viljamakasiini sekä Tukholman Yli-intendentinkonttorin suunnittelema uusklassillinen kellotapuli.
Lemun keskiaikainen harmaakivikirkko on nimetty Pyhälle Olaville. Kirkon vanhin osa on nykyinen asehuone ja keskiaikaisista osista nuorin on pohjoissivun sakaristo. Kolmilaivaisen kirkkosalin keskilaivassa on tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Kirkkoa ympäröi vanha kivimuurin rajaama hautausmaa, jonka vieressä on 1887 rakennettu hirsinen, pystylaudoituksella vuorattu ja punamullattu lainamakasiiini. Siinä toimii Lemun kotiseutumuseo. Kirkon koillispuolen kalliolla, kirkon ohi kulkevan tien vastakkaisella puolella, seisoo puinen uusklassillinen kellotapuli vuodelta 1812. |
||
| Historia | ||
| Lemu asutettiin 1200-luvun loppuun mennessä ja varhaiskeskiajalla se kuului kappelina Santamalan muinaispitäjään. Itsenäisenä kappeliseurakuntana Lemu mainittiin ensimmäisen kerran 1380. Lemun kivikirkko rakennettiin 1400-luvun keskivaiheilla. Samassa yhteydessä vanhempaan puukirkkoon liittynyt, 1300-luvun alussa rakennettu kivisakasti muutettiin asehuoneeksi.
Kirkon alttari on muurattiin uudelleen 1752. Kuoria pienennettiin 1816, jolloin vuodelta 1644 periytyvä saarnastuoli siirrettiin nykyiselle paikalleen itäisimmän pohjoispilarin viereen. Saarnastuolin lahjoitti Tenholan ja Maskun Ohensaaren omistaja Lauri Maununpoika Stjernkors. Tapuli rakennettiin Yli-intendentinviraston 1798 tekemien suunnitelmien mukaan 1812. Pitäjänmakasiini rakennettiin 1858 ja sitä korjattiin arkkitehti Ilmari Wirkkalan suunnitelmien mukaan. |
||
| Lisätietoa | ||
| Tove Riska, Lemun kirkko. Suomen kirkot 2. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1961.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Elina Pursimo, Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 6. Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä. Lemun kotiseutuyhdistys 2000. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: kellotapuli; kirkko; lainamakasiini; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Lemun kirkko ja pitäjän lainamakasiini. Johanna Forsius 2007. |
Lemun tapuli perustuu Yli-intendentinviraston suunnitelmiin. Johanna Forsius 2007. |
Lemun pitäjän lainamakasiini. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU