på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Pyhäranta Varsinais-Suomi
Rihtniemen kylä
Kuvaus
Rihtniemen kylä kalasatamineen Varsinais-Suomen pohjoisosassa edustaa Varsinais-Suomen pohjoisosien pienipiirteistä rannikkoasutusta, jonka sijoittumisperiaatteet ja perinteinen rakennuskanta ovat säilyneet hyvin.

Rihtniemi sijaitsee Pyhärannan pohjoisosassa, mereen pistävällä niemellä Rauman ja Uudenkaupungin välisellä purjehdusreitillä. Kylän toimeentulo on tullut merkittävissä määrin kalastuksesta ja mäntyä kasvavassa ja kallioisessa rinteessä on useita tästä elinkeinosta kertovia pienasumuksia. Keskeistä osaa kylän perinteisen elinkeinon kannalta edustavat kylän sataman kala-aitat 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Epäsäännöllisesti sijoitetut viisi aittaa muodostavat tiiviin ryhmän kylän satamassa, jossa on myös edelleen käytössä olevia verkonkuivaustelineitä.

Kantatilat Vilhelmintalo ja Kustaantalo sijaitsevat pienen viljelyaukean laidoilla. Vilhelmintalo sijaitsee kivinavettoineen ja muine talousrakennuksineen vanhalla kylätontilla ja Kustaantalo vanhan viljelyaukean pohjoislaidalla. Vilhelmintalolle johtaa koivukuja ja tie satamaan kulkee sen kautta. Rihtniemen alueella on runsaasti kiviaitoja.
 
Historia
Rihtniemen seutu rajoittui keskiajalla pohjoisessa ja idässä erämaavyöhykkeeseen ennen Kokemäenjoen laaksoa ja Pyhäjärven tienoota. Varsinais-Suomen rannikkoon verrattuna seutu oli harvaan asuttua. Rihtniemi, jota kutsuttiin Ojalaksi, oli yksinäistalo 1540. Talo luovutettiin eversti Åke Tottin ratsumiestilaksi vuoden 1630 tienoilla. Soop-suvun omistukseen siirtynyt läänitys palautui kruunulle 1680-luvulla, jonka jälkeen tila on ollut saman suvun hallussa 1900-luvulle asti. Rihtniemen talo jaettiin 1744 ja molemmat talot ostettiin perinnöksi 1761.

Rannikkokylän toimeentulo saatiin pääasiassa kalastuksesta ja merenkäynnistä, joiden ohella harjoitettiin myös maanviljelystä. Pyhärannan pohjoisimmissa kylissä ammattikalastus säilytti asemansa vielä 1900-luvun alkupuolella.
 
Lisätietoa
Yrjö Hormia, Pyhämaan-Pyhärannan 300-vuotisvaiheita. Rauma 1939.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Anna Mikkonen (toim.), Näkökulmia kulttuuriympäristöön. Ympäristön tila Lounais-Suomessa 2. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Turku 2001.

Lounaispaikan karttapalvelu. http://lounaispaikka.utu.fi/kartta/?service=environmental (12.3.2008).
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; navetta; pienasumus; piensatama; pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Tie kylärantaan kulkee Wilhelmintalon pihapiirin kautta.

Ranta-aittoja Rihtniemen kylässä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Rihtniemen kylä
 
© Museovirasto 2009