 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kemiönsaari | Varsinais-Suomi | |
Kemiönsaaren ulkosaariston kyläasutus |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kemiönsaaren ulkosaariston kyläasutus | ||
| Kuvaus | ||
| Kemiönsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylän vakiintunut rakenne on erinomaisesti edustettuna Högsåran, Holman ja Rosalan saarten kylissä. Jo keskiajalla asutetuilla kylillä on pitkä asutushistoria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta, merenkulkua ja matkailua.
Saaristomeri on laaja Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen rannikon välinen merialue, joka käsittää Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristot sekä pohjoisen saariston. Saarten koko vaihtelee pienistä luodoista suuriin saariin ja saariryhmiin. Harvaan asutussa saaristossa kyläasutus sijoittuu usein pienten saariryhmien keskellä olevalle suojaiselle saarelle. Saarilla on tavallisesti vain yksi kylä, jossa on muutama talo. Asutus on levinnyt tasaisesti niin merivyöhykkeellä ja ulkosaaristossa oleville pienille, karuille saarille kuin sisäsaariston rehevämmille ja puustoisemmille saarille. Saaristomeren kyläympäristöt muodostuvat keskiajalta periytyvästä, pysyvästä merellisten elinkeinojen synnyttämästä saaristolaisasutuksesta. Monet ulko- ja välisaariston kylistä ovat säilyneet yhtenäisinä kokonaisuuksina punamullattuine rakennuksineen. Tyypilliseen saaristokylään kuuluvat asuin- ja talousrakennusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen, ranta-aittoineen ja venesuojineen sekä peltotilkut kiviaitoineen. Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisäksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivaväylät. Keskeisissä kylissä rakennettuun ympäristöön kuuluvat myös kappelit, koulut ja luotsiasemat. Saarilla on myös linnoituslaitteita, jatulintarhoja sekä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Myöhemmin saarille on rakennettu myös matkailuelinkeinon ja kesäasutuksen tarvitsemaa rakennuskantaa. Högsåran luotsi- ja kalastajakylän rakennuskanta muodostuu maatilojen asuinrakennuksista ja sataman venevajoista ja sille on antanut leimansa myös kylän pitkä täysihoitolaperinne. Niityillä on tärkeä merkitys kylän kulttuurimaisemalle. Backagårdin 1700-luvulta oleva luotsitalo muodostaa piharakennuksineen neliömäisen pihapiirin. Seurantalo valmistui kylän eteläpuolelle 1925. Kylän elinkeinot ovat liittyneet merenkulkuun ja myöhemmin matkailuun, kalastus ja maanviljely ovat olleet pienimuotoista. Holman kylä muodostuu muutamasta vanhasta kalastajatalosta, jotka ovat keskittyneet tiiviisti kallioiden väliseen painanteeseen sataman tuntumaan. Varsinaisen kylän koossa ja sijainnissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia keskiajan jälkeen, mutta saaren rannoille on muodostunut uudempaa loma-asumista. Uppgårdin talon asuinrakennus on rakennettu yksinäistuvaksi 1768 ja laajennettu parituvaksi 1788. Rosalan kylän Byvikenin rannalla olevat lukuisat venevajat ja laiturit antavat saarelle ainutlaatuisen ominaisleiman. Kyläasutus on keskittynyt sataman ympäristöön. Rakennuskannan lisäksi maisemaan liittyvät metsäiset kallioalueet ja avoimet niityt. Toisen, pienemmän ja hyvin säilyneen, kylämaiseman muodostaa Rosalan itäpuolella oleva Bölen kylä, jossa tiiviin kylämaiseman muodostavat talot, laiturit ja venevajat. Kemiönsaaren ulkosaarista Högsåra ja Holma kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Saaristomeren maisema-alueeseen. Ympäristöministeriö on luokitellut Saaristomeren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. |
||
| Historia | ||
| kemiönsaaren suurkuntaan liitetyn historiallisen Hiittisten saaristopitäjän suurimpien saarten kyläasutus sai alkunsa jo keskiajan alkupuolella, jolloin saaristoon tuli asutusta sekä mantereelta että Ruotsista. Uuden ajan alkupuolella 1560-luvulla, suurimpia kyliä oli 13-taloiset Högsåran luotsikylä ja Rosala sekä viereisen Böle, jossa oli seitsemän taloa. Pienempi, neljä taloa käsittänyt Holman kalastuskylä sijaitsi kauempana ulkosaaristossa.
Högsåran kylä ja satama sijaitsivat merenkulullisesti tärkeän pääväylän, Jungfrusundin varrella. Kalastuksen, merenkulun ja erityisesti luotsitoimen ansioista kylä kasvoi jo keskiajalla taloluvultaan merkittäväksi. Ruotsinvallan aikana luotsiasema oli kylän pohjoispuolella, Lindholmin saarella, mutta se siirrettiin Högsåran kylään 1862. Matkailukohteeksi Högsåra alkoi kehittyä jo 1800-luvun loppupuolella. Keisareista Aleksanteri III vieraili useasti ja Nikolai II kerran Högsårassa purjehdusretkillään. Ankkuripaikkana ollut lahti sai vierailujen seurauksena nimen Keisarinlahti. Täysihoitoloita kylään perustettiin 1912, 1930-luvulla ja 1970. 1900-luvun alkupuolella kylässä oli myös kolme kauppaa ja koulu. Åbolands Ungdomsföreningenin nuorisoseurantalo Sunnanland rakennettiin kylän eteläpuolelle vuonna 1925. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973. Juhani Vainio, Asutusrakenteen kehitys Varsinais-Suomessa, Varsinais-Suomen seutukaavaliitto 1984. Hokos, Warma, Voloi... taloja ja kyliä saaristosta, Karjalasta ja Inkeristä. gårder och byar från skärgården, Karelen och Ingermanland. Mittauspiirustuksia Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta arkkitehtuurin historian kokoelmista, vuosilta 1990-96. Helsinki 1997. Kari Suistoranta ja Henrik Asplund, Kemiön suurpitäjän historia 1. Sagalundin museon kuntayhtymä 1997. Jorma Tuomi-Nikula, Keisarit kesälomalla Suomessa, Jyväskylä 2002. Jussi Nordquist, Turunmaan ulkosaariston kyliä koskeva asutusselvitys, Turunmaan seutu ry, Parainen 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; luotsiasema; matkailurakennus; piensatama; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
Rosalan kylä. Hannu Vallas 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU